– Äitien ei tarvitse pelästyä tätä aihetta. Raskaudessa on paljon myös suojaavia tekijöitä, jotka vievät eteenpäin kehitystä. Kun tällaisia asioita tutkitaan, se ei tarkoita sitä, etteikö mahdollisia vaikutuksia voisi korjata myöhemmin, muistuttaa tutkimuksen johtaja ja Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson.

Tutkimuksissa on kartoitettu äidin sekä isän masennus- ja ahdistusoireilua ja elämänmuutoksia eri vaiheilla raskautta. Tutkimus painottuu raskauden alku-, keski- ja loppuvaiheiseen. Turun yliopistossa toteutettava tutkimus on vasta alkuvaiheillaan ja tutkimusta pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan vielä vuosikymmeniä, sillä juuri pitkittäistutkimuksen avulla päästään laadukkaisiin johtopäätöksiin. Tutkijoiden mukaan tämänhetkiset tutkimukset ovat hyvin ristiriitaisia keskenään.

– Pyrimme saamaan selville onko sillä merkitystä, jos äiti on voinut huonosti koko raskauden ajan vai vain hetkellisesti. Tai vaikuttavatko silloin tällöin ilmenevät ahdistusjaksot sikiöön eri tavalla kuin jatkuva ahdistuneisuus, kertoo Karlsson.

Tutkimuksissa on löydetty jo joitakin selviä stressin vaikutuksia sikiöön.

– Parhaillaan olemme saaneet selville magneettikuvauksen avulla sikiöaikaisen stressin mahdollisesti vaikuttavan muun muassa aivojen rakenteisiin alueilla, jotka liittyvät esimerkiksi tunnesäätelyyn. Äidin raskauden aikainen pahoinvointi saattaa muokata lapsen temperamenttia, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi runsaana itkusuisuutena ja negatiivisia tunnetiloina. Tosin temperamenttiin on merkittävänä osallisena myös geeniperimä, Karlsson täsmentää.

Lisäksi stressin on havaittu saavan aikaan muutoksia äidin immuniteettijärjestelmässä.

– Tietynlainen yhteys on olemassa. Äidin raskauden aikainen stressi vaikuttaa äidin immuunijärjestelmään ja voi muuttaa lapsen biologista kehitystä. Sikiöaikaisella stressillä näyttää olevan yhteyttä siihen, että lapsella on isompi riski sairastua astmaan ja allergiaongelmiin, Karlsson sanoo.

Karlssonin mukaan todella iso kysymys on se, miten toisilla lapsilla vastustuskyky kehittyy eikä stressi vaikuta heihin.

– Tämä on todella mielenkiintoista tutkimuksen kannalta, sillä tutkimustulokset tuovat mahdollisesti apua ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja parantamiseen.

Tutkimukseen on osallistunut vähän yli 4 000 perhettä. Projektiin osallistuneilta perheiltä on saatu raskausajan dataa vuosien 2011–2015 välillä.

– Tarkoitus on voida tutkia näitä parhaillaan 1–5-vuotiaita lapsia vielä aikuisena, sillä moni mahdollinen sairaus voi ilmetä vasta keski-iässä.