Kuntatalous

Suomen talous on alkuvuonna kehittynyt odotuksia paremmin. Nousu on vielä heiveröisellä pohjalla, sillä kuluttajat ovat yhä ahtaalla ja investointien heikkous jatkuu. Korkojen laskun myötä ensi vuoden näkymä on onneksi jo selvästi parempi – talous kiihdyttää kahden prosentin kasvuun. Kuntien alijäämä kasvaa odotettua enemmän sekä kasvavien kulujen että korkealla pysyvien investointitarpeiden takia.

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista 40 prosenttia arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä huonoksi tai erittäin huonoksi. Vain neljä kuntaa kyselyyn vastanneista 210 kunnasta arvioi taloutensa tällä hetkellä erittäin hyväksi.

Kuntataloudessa on takana kolme vahvaa vuotta. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin kasvanut kuluneen vuoden aikana. Kuntien menot kasvavat hintojen noustessa ja lisäksi investointipaineet pysyvät mittavina. Kustannusten kehitykseen vaikuttaa etenkin kunta-alan ansiokehitys.

Hyvinvointialueille vuokralle siirtyneiden sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuus huolestuttaa osaa kunnista, selviää Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen toteuttamasta kyselystä. Kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä enää vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita. Osalle kunnista tulee haasteita tyhjenevistä sote-kiinteistöistä, ja taloudellinen vaikutus on kuntien käyttötalouteen suuri, mikäli tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.

Kuntatalous on viime vuoden jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa, arvioi Kuntaliitto. Vanhan kuntatalouden viimeisenä vuonna investoinnit huomioiva rahoitusjäämä oli 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ilman HKL:n yhtiöittämistä rahoitusjäämä olisi pudonnut vielä 500 miljoonaa euroa.

Kuntatalous näyttää vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden valossa edelleen synkältä. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia.

Kunta-alan vaikea taloudellinen tilanne näkyy poikkeuksellisen suurina lomautuksina ja irtisanomisina. Taloutta on perinteisesti tasapainotettu näillä keinoin hyvin vähän, mutta KT Kuntatyöantajien selvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa tänä vuonna lomauttamaan yli 8 100 (2,5 prosenttia henkilöstöstä) ja irtisanomaan yli 750 työntekijää (0,23 prosenttia henkilöstöstä). Suurempia lomautusmääriä on viime vuosikymmeninä ollut vain muutaman kerran.

Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat tammi–syyskuussa 3,9 prosenttia suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkoiset toimintatuotot vähenivät 3,7 prosenttia. Verotuloja kunnat saivat 17,1 miljardia euroa ja valtionosuuksia 6,7 miljardia euroa. Kuntayhtymien ulkoiset toimintakulut kasvoivat 8,2 prosenttia ja toimintatuotot 7,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tietoja Manner-Suomen 80 kunnalta ja 69 kuntayhtymältä.

53 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2020. Vuonna 2019 korottajakunnissa asui 480 000 asukasta. Nyt korotukset koskevat kaksinkertaista määrää eli noin 1,1 miljoonaa kuntalaista.