Ilmasto

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Kiinan pienhiukkaspäästöjen raju väheneminen on tärkein syy ilmaston lämpenemisen kiihtymiselle vuoden 2010 jälkeen. Pienhiukkaspäästöt ovat aiemmin viilentäneet ilmastoa – nyt niiden väheneminen on tuonut kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta aiempaa selvemmin näkyviin.

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuosi 2024 on hyvin todennäköisesti mittaushistorian lämpimin. Vuoden 2024 keskilämpötila ylittää todennäköisesti myös 1,5 asteen rajan.

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että vaikka kaupunkivihreän merkitys kasvaa, kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen ilmastotyön mantra, jota ei kyseenalaisteta. Kaupunkien ilmastosuunnitelmista löytyi myös eroja: Helsinki, Espoo ja Oulu näkevät kaupunkivihreän lähinnä tiiviyttä palvelevana sopeutumisena, kun taas Tampere, Turku ja Vantaa painottavat luonnonsuojelua ja yhä enemmän myös kaupunkivihreän lukuisia hyötyjä ympäristölle ja asukkaille.

Kesäkuussa kansainvälinen kestävien kaupunkien verkosto ICLEI kokoontuu kolmen vuoden välein pidettävään yleiskokoukseen, jota isännöi tänä vuonna São Paulon kaupunki Brasiliassa. Yleiskokouksessa Turun kaupungin parhaita ilmasto-, luonto-, ja kiertotaloustyön esimerkkejä esittelevät erityisasiantuntijat Niina Ruuska ja Iris Kriikkula .

Quarterly Journal of Royal Meteorological Society -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että kylmät jaksot Pohjois-Euraasiassa voidaan ennustaa 3–5 päivää aikaisemmin, kun stratosfäärin napapyörre on normaalia heikompi.

Tuoreen tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen myötä tuulisuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia Pohjois-Euroopassa, mutta Suomessa myrskytuhojen ennustetaan lisääntyvän routakauden lyhentymisen ja vesisateiden vuoksi.

Maatalouden ilmastotiekartta -raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 prosenttia vuoteen 2035 ja 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista. Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupää

Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen soilla veden haihdunta lisääntyy enemmän kuin alueen metsissä, kun ilmasto lämpenee. Tämä soiden kuivuminen ja metsäpuiden haihdunnan säätely kiihdyttää ilmaston lämpenemistä edelleen.