Turun kaupunginosia halutaan kehittää ja ongelmat paikallistaa
Turun pormestariohjelma, jossa kaikki poliittiset ryhmät ovat mukana, linjaa, että Turku lisää alueellista tasavertaisuutta ja purkaa segregaatiota. Segregaatiolla tarkoitetaan alueiden eriytymistä eli sitä, että väestöryhmät jakautuvat ja sijoittuvat eri alueille tai omiin ryhmiinsä kaupungissa. Asuinalueet erilaistuvat.
Asukasbarometreissä on kuitenkin havaittu, että asukkaat ovat tyytyväisempiä omiin asuinalueisiinsa kuin koko kaupunkiin. Ongelmia nähdään enemmän muilla alueilla kuin omassa.
– Ihmiset riippumatta siitä, missä päin Turussa he asuvat, pitävät keskimäärin hyvin paljon asuinalueestaan. Se on ihana juttu, summaa lasten ja nuorten apulaispormestari Elina Rantanen (vihr.).
Barometrin mukaan 87 prosenttia turkulaisista on tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa. Neljä viidestä kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi.
– Meidän tehtävänä on tukea arkiympäristöjen kehittymistä ja sitä, että eri puolilla Turkua on palveluja, tekemistä, harrastamisesta ja toimintaa, johon voi lähteä mukaan, lausuu Rantanen.
Tilat ja investoinnit ovat runkona palvelujen kehittämisessä. Esimerkkejä ovat Jäkärlän uusi koulu ja päiväkoti sekä Linnakaupungin tuleva monitoimitalo.
Kaikki ei ole pelkkää auvoa. Rikollisuus ja huumeet huolettavat 42 prosenttia turkulaisista. Osuus on nousussa ja alueelliset erot ovat suuria. Satsauksia suunnataan alueille, joilla ongelmat ovat suurimpia.
Kaupunki pyrkii tarjoamaan palvelujaan alueille ”yhteisvaikuttavasti” yli palvelualuerajojen eli niin, että kaikki kaupungin palvelut ovat mukana liikuntapalveluista kulttuuriin.
– Palveluja on valtavasti mutta miten saadaan tarvitsijat niiden pariin, tiivistää erityisasiantuntija Minna Lainio-Peltola.
Tarjolla on muun muassa ehkäisevää päihdetyötä, ruoka-apua ja asumisneuvontaa. Vertaisohjaajat vievät infolappuja postiluukkuihin.
– Palveluverkko ei ole sama kuin tilaverkko. Kun tehdään varhaiskasvatusverkkoa, samalla katsotaan onko opetuksella jotain tarpeita, onko kirjastoverkko valmis. Entä nuoriso, toteaa palveluverkkojohtaja Johanna Palmroth.
Yksityiset palveluntuottajat ovat mukana tarkastelussa, samoin järjestöt. Alueilla on erityispiirteensä. Palvelutarve on erilaista. Selvitys on tekeillä Varissuolla. Sen jälkeen vuorossa ovat eteläisen ja itäisen Turun palveluverkkoselvitykset. Kouluverkkoa tarkastellaan, liikuntapaikkalinjauksia tehdään.
Aluejakoja on erilaisia. Turussa on 129 pienaluetta, yli sata kaupunginosaa ja 79 kunnossapitoaluetta. Eriytymistä torjutaan kaupunginosia kehittämällä. Jäkärlä on pilottialue uuden koulunsa takia.
– Kuvitelkaa asuinalue, jossa on Turun uusin monitoimitalo, frisbeegolfrata, täysimittainen urheilupuisto, uimaranta, Turun parhaat suunnistus- ja maastopyöräreitit. Se paikka on Jäkärlä. Sinne on tulossa yli sadalle lapsiperheelle lisää tontteja, summaa hankejohtaja Niina Haukioja.
Alueen ongelmat keskittyvät hyvin pienelle alueelle.
– Jäkärlässä on piilevä huono-osaisuuden tasku. Se keskittyy muutamaan kerrostaloon ja pistää sieltä silmään. Näitä yritämme etsiä kaupungista.
Palveluja kohdennetaan erityisesti ongelmakohtiin.
Lasse Virtanen

















