Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tunteita ChatGPT herättää opettajissa. Myönteisiä ja kielteisiä tunteita raportoitiin lähes yhtä usein.

Generatiivinen tekoäly, erilaiset tekstiä ja sisältöä tuottavat tekoälysovellukset eli chatbotit ovat tulleet myös koulujen arkeen ryminällä. Julkinen keskustelu heiluu uusien mahdollisuuksien ja innostuksen ja esimerkiksi ympäristövaikutuksiin liittyvien huolien välillä.

Sama ilmiö näkyy myös kouluissa. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan opettajien tunteet ChatGPT:tä kohtaan vaihtelevat laajasti. Opettajat kokevat tekoälysovellusten käytön yhtä lailla kiehtovana kuin huolestuttavana.

Kolmessa vaiheessa vuosina 2023–24 kerätyn kyselytutkimuksen mukaan opettajat kokivat myönteisistä tunteista erityisesti uteliaisuutta, innostusta, uutuudenviehätystä, kiinnostusta, sekä pohdiskelevuutta. Kielteisistä tunteista mainittiin erityisesti epäilys, huoli, pelko ja turhautuminen.

Myönteisiä ja kielteisiä tunteita mainittiin lähes yhtä usein.

Käyttökokemus oli tärkein yksittäinen tekijä, joka selittää eroja opettajien tunteissa. Mitä enemmän henkilökohtaista käyttökokemusta opettajalla oli ChatGPT:n tai muiden tekoälysovellusten käytöstä, sitä positiivisemmin hän suhtautui tekoälyyn.

– Emme kuitenkaan pysty tutkimuksessa erottamaan, kumpi on seuraamusta kummasta: muuttuuko suhtautuminen myönteisemmäksi käytön myötä, vai käyttävätkö myönteisesti suhtautuvat tekoälyä muita enemmän. Todennäköisesti molemmat ovat totta samaan aikaan, toteaa tekoälyprofessori Teemu Roos tiedotteessa.

Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 221 opettajaa esi- ja alakoulusta, yläkoulusta ja lukioista ja ammattikouluista.

Kouluasteiden väliset erot eivät nousseet tilastollisesti merkitseviksi, mutta tulokset antavat viitteitä siitä, että yläkoulun opettajat suhtautuvat ChatGPT:hen muita kouluasteita varauksellisemmin. Tähän ryhmään liittyi vähiten myönteisiä ja eniten kielteisiä tunteita, erityisesti epäilystä, pelkoa, hämmennystä, turhautumista ja huolta.

– Tämä voi liittyä opetettavaan ikäryhmään. Nuorten digitaalisen teknologian käyttö on herättänyt viime vuosina laajaa huolta maailmanlaajuisesti, ja sama huoli voi näkyä myös suhtautumisessa tekoälyyn juuri yläkouluikäisten opettajien keskuudessa.

Esi- ja alkuopetuksen opettajat puolestaan mainitsivat muita useammin sekä uteliaisuuden ja innostuksen että epäilyksen, pelon ja huolen. Tulos on kahtalainen: sama opettajaryhmä raportoi voimakkaimmin sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita.

– Opettajien suhtautuminen ei jakaudu selkeästi myönteisiin ja kielteisiin. Yksittäinen opettaja saattoi kokea sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita, Roos muistuttaa.

Lukion ja ammattikoulun opettajissa tekoälyn käyttö herätti uutuudenviehätykseen sijaan kiinnostusta mutta toisaalta myös ärtymystä.

– Tämä saattaa liittyä siihen, että kun peruskoulussa tekoäly on vasta suhteellisen uusi ilmiö, on se ylemmillä kouluasteilla jo ehtinyt vakiintua osaksi opettajien arkea.

– Otimme tarkasteluun ChatGPT:n, koska se on ehkä tunnetuin generatiivinen tekoälysovellus. Kouluissa haetaan parhaillaan tapoja siihen, miten generatiivinen tekoäly on mukana opetuksessa tai miten sen käyttöön pitäisi suhtautua.

Tekoälyn käyttöönotto kouluissa on edennyt hallitsemattomasti, kun ChatGPT:n kaltaiset työkalut ovat käytännössä yhdessä yössä ilmestyneet kaikkien saataville.

– Oppilaat ja yksittäiset opettajat ovat ottaneet ne käyttöön parhaimmillaankin hyvin epämääräisten ohjeiden ja sääntöjen puitteissa. Käytön laajuus vaihtelee aivan laidasta laitaan. Yleisten ohjeiden puuttuessa tunteiden merkitys käytänteiden muodostumisessa eri kouluissa ja opetusryhmissä korostuu.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)