Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä vajaa 800 miljoonaa euroa. Rahastopääoman määrä kasvoi hieman vähemmän markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 222 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin muihin päärahastoluokkiin paitsi vaihtoehtorahastoihin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja 353 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 99 miljoonaa, pitkän koron rahastoihin 184 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin samoin 184 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin varoja 34 miljoonan euron verran.

Jo aiemmilta kuukausilta tutut teemat ohjasivat markkinoiden kehitystä heinäkuun aikana. Iranin ja Yhdysvaltain välinen kriisi kärjistyi uudelleen, mikä nosti öljyn hintaa ja heilutti markkinoiden inflaatio- ja korko-odotuksia. Samaan aikaan tekoälyhuuma osoitti jäähtymisen merkkejä ja osasta teknologiasektorin osakekursseja pääsikin ilmaa pihalle.

Tekoälyinvestoinnit jatkuvat yhä vilkkaina, mutta epävarmuus niiden tuottoisuudesta on kasvanut. Teknologiaosakkeiden heilunnasta huolimatta laajojen osakeindeksien kehitys oli heinäkuussa suhteellisen rauhallista, mihin myötävaikuttivat monien yritysten odotuksia paremmat tulokset. Esimerkiksi Euroopan osakekurssit kokonaisuudessaan nousivat hieman.

Finanssiala ry:n (FA) pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan sijoittajien kannattaa varautua epävarmuuden ja kurssiheilunnan jatkumiseen. Geopolitiikka ei osoita rauhoittumisen merkkejä, ja kannunvalanta mittavien tekoälyinvestointien järkevyydestä jatkuu.

– Epävarmuutta tuovien tekijöiden määrä ei näytä olevan vähenemässä. Nyt on syytä pitää pää kylmänä ja noudattaa omia pidemmän aikavälin sijoitussuunnitelmia. Kuten aina, riskien hajauttaminen on tärkeää, niin ajallisesti kuin sijoitusluokittain, Mattila toteaa tiedotteessa.

Seligson & Co Rahastoyhtiön asiakkaiden tekemät rahastomerkinnät kohdistuivat heinäkuussa kattavasti eri rahastoihin, kertoo toimitusjohtaja Aleksi Härmä.

– Moni suomalainen rahastosijoittaja on voinut nauttia heinäkuussa kesälomasta, koska on noudattanut hötkyilemättä omaa sijoitussuunnitelmaansa. Pitkäjänteinen sijoittaja keskittyykin yhden kuukauden sijaan pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja voi siten hyötyä korkoa korolle -ilmiön hedelmistä.

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin muihin paitsi Suomeen ja tietyille toimialoille sijoittaviin rahastoihin. Eniten sijoituksia kertyi koko maailmaan sekä Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin. Teknologiayhtiöiden osakekurssien heilunta ei siten näytä pelästyttäneen rahastosijoittajia. Sharpen mittarilla mitattuna Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk: 1,21). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Vaikka heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä reilut 350 miljoonaa euroa, tammi–heinäkuun aikana niihin ei nettomääräisesti tullut juurikaan uutta pääomaa. Rahastoluokkien välillä oli kuitenkin suuria eroja. Pääomia lunastettiin erityisesti koko maailmaan sijoittavista rahastoista, yhteensä noin 1,4 miljardia euroa, ja niitä sijoitettiin alueellisesti sijoittaviin rahastoihin. Etenkin Pohjoismaihin, kehittyville markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien rahastojen nettomerkinnät kasvoivat, yhteensä lähes 1,1 miljardilla eurolla. Suomi ei näyttäytynyt kovin houkuttelevana sijoituskohteena – nettomerkintöjen määrä oli tammi–heinäkuussa lähellä nollaa.

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin alaluokkiin, yhteensä reilut 180 miljoonaa euroa. Koko alkuvuoden aikana nettomerkinnät nousivat 2,25 miljardiin euroon. Sijoituksia on tehty etenkin euroalueen valtionpapereihin ja yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin.

Tuottoprosentit ovat jääneet vaatimattomiksi, kun öljyn ja eräiden muiden raaka-aineiden hintojen kallistuminen on nostanut inflaatio-odotuksia ja painanut velkapapereiden hintoja. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 6,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Myös Sharpen mittarilla mitattuna kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk: 1,03).

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)