Joka kahdeksas asunto-osakkeen omistaja tunnistaa omassa kotitaloyhtiössään korjausvelkaa. Korjausten varalle on kerätty puskuria vain noin joka toisessa taloyhtiössä.

Valtaosa asunto-osakkeen omistavista suomalaisista arvioi, että heidän asunto-osakeyhtiössään korjaukset tehdään ajallaan. Tätä mieltä on 79 prosenttia asunto-osakkeen omistavista vastaajista OP Pohjolan toukokuussa Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä.

Asunnon asunto-osakeyhtiössä omistavista vastaajista 12 prosenttia kuitenkin kokee, että korjausvelkaa on kertynyt yhtiöön, josta he omistavat asunto-osakkeen. Yleisimmiksi syiksi korjausvelan kertymiseen vastaajat mainitsevat suunnittelun tai päätöksenteon puutteen tai sen, etteivät osakkaat ole valmiita remonttien tekemiseen.

– Taloyhtiön remonteista päätetään yhtiökokouksessa, jossa remontin tekemiseksi vaaditaan yleensä enemmistöpäätös. Ja päätöksen lisäksi täytyy remontti toki myös rahoittaa, OP:n pk-yritysrahoituksesta vastaava johtaja Satu A. Nurmi sanoo tiedotteessa.

Hän on vastaajien kanssa yhtä mieltä suunnittelun ja päätöksenteon puutteesta.

– Kun taloyhtiö hakee korjauksiin rahoitusta, pankki saa lainahakemuksen yhteydessä taloyhtiön viisivuotissuunnitelman, jonka laatiminen on yhtiölle pakollista. Näkisin, että rahoituspäätöksen kannalta hyödyllisempi dokumentti olisi kuitenkin kuntoarvion pohjalta laadittu pitkän tähtäimen suunnitelma. Siitä osakkaat näkisivät ammattilaisen arvion taloyhtiön kunnosta ja edessä olevista remonteista kustannuksineen.

Korjausvelalla tarkoitetaan niitä tarpeellisia korjauksia, jotka asunto-osakeyhtiö on jättänyt tekemättä ajallaan.

OP Pohjolan kyselyyn vastanneet nostavat syynä korjausvelkaan esiin myös sen, ettei asunto-osakeyhtiöllä ole riittävää rahoitusta remontteihin.

Asunto-osakkeen omistavilta vastaajilta kysyttiin, onko heidän asunto-osakeyhtiössään kerrytetty puskuria tulevien korjausten varalle. 53 prosenttia vastasi, että puskuria on kerätty – mutta 26 prosenttia kertoi, ettei remonttipuskuria ole. Loput vastaajat eivät osanneet arvioida, onko remonttien varalle säästetty rahaa.

– Lähes puolet vastaajista ei siis tiedä, onko puskuria kerrytetty tai arvelee ettei ole, mikä on todella suuri osuus. Kun oma asunto on suurelle osalle suomalaisista suurin omaisuuserä, olisi tärkeää, että asunto-osakeyhtiön ylläpidosta oltaisiin riittävän kiinnostuneita. Asunnon arvon kannalta on olennaista, millaisessa asunto-osakeyhtiössä se sijaitsee, ja siksi yhtiökokouksiin kannattaa osallistua ja pitkän tähtäimen suunnitelmaan perehtyä, Nurmi sanoo.

Vain kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän asunto-osakeyhtiössään tehdään liikaa korjauksia.

– Ylikorjaaminen ei ole suomalaisissa taloyhtiöissä mikään ongelma. Kyselytuloksemme pikemminkin osoittavat, että ainakin osassa asunto-osakeyhtiöitä remontteja lykätään hamaan tulevaisuuteen. Paljon puhutaan uusien taloyhtiöiden lainataakasta, mutta sellainen voi kertyä myös vanhaan taloyhtiöön, jos sen annetaan rapistua. Myös se voi suoraan näkyä asumiskustannuksissa tulevaisuudessa, Nurmi sanoo.

OP Pohjolan toukokuussa toteutettuun kyselyyn vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1 163. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy OP Pohjolan toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)