Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen kehitykseen vuosina 2020–25. Epävarmuuden keskellä sijoittajat hakivat erityisesti vakautta ja hajautusta.

Pääomia siirtyi 2020-luvun alkuvuosina Eurooppaan sijoittavista rahastoista globaalisti sekä Pohjois-Amerikan teknologiavetoisiin markkinoihin sijoittaviin rahastoihin.

Eurooppaan sijoittavat rahastot houkuttelivat pääomia vasta tarkastelujakson lopussa. Tähän kannustivat valtioiden isot tukipaketti- ja investointipäätökset.

Osakerahastopääomien kehitykseen vaikuttavat sijoitusten ja lunastusten ohella markkinaliikkeet, joiden vaikutus on merkittävä.

Selvitys perustuu Rahastoraportin dataan. Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle laatima Rahastoraportti kertoo kuukausittain Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitetut uudet pääomat ja niistä lunastetut varat. Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.

Finanssiala ry:n johtavan asiantuntijan Mariia Somerlan katsaus tarkastelee Rahastoraportin aineiston perusteella suomalaisten osakerahastoluokkien kehitystä.

Epävarmuus ja jatkuvasti vaihteleva markkinatilanne näkyvät selvästi, kun tarkastellaan osakerahastojen pääomien kehitystä 2020-luvun ensimmäisellä puolikkaalla. Katsaus tarkastelee Rahastoraportin aineiston perusteella, miten erilaiset tapahtumat vuosina 2020–25 heijastuivat suomalaisten osakerahastoluokkien kehitykseen.

– Epävarmuuden keskellä on luontevaa hakea vakautta ja hajautusta. Etenkin vuosikymmenen alussa pandemia-aikana pääomia siirtyi Euroopasta globaalisti ja Pohjois-Amerikan teknologiavetoisiin markkinoihin sijoittaviin rahastoihin. Pandemia-aikana ihmisten viettivät paljon aikaa kotona, ja teknologiayritysten arvioitiin tarjoavan vahvoja kasvunäkymiä, Somerla analysoi tiedotteessa.

Tarkastelujakson puolivälissä ja loppupuolella tekoälyn nousu jatkoi pääomien siirtymistä Pohjois-Amerikkaan. Jakson lopussa taas tukipaketti- ja investointipäätökset sekä Yhdysvaltojen poukkoileva politiikka houkuttelivat pääomia takaisin Eurooppaan.

Kaikkiaan vuosina 2020–25 osakerahastopääomien yhteenlaskettu arvo kohosi 42 miljardia euroa, ja pääoman määrä oli vuoden 2025 lopussa 87,8 miljardia euroa.

Selvitys tarkastelee osakerahastoja, koska niissä pääomien määrä on selvästi suurin ja muutokset näkyvät selvästi. Koko runsaan 200 miljardin euron rahastopääomasta noin 40 prosenttia on osakerahastoissa.

Valtaosa osakerahastojen varoista on globaalisti sijoittavissa rahastoissa. Suuret amerikkalaiset teknologiayritykset ovat usein keskeisessä roolissa globaalisti sijoittavissa rahastoissa, joten niiden ero Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin voi käytännössä olla pieni.

– Kun kuvasta poistetaan globaalisti sijoittavat rahastot, näkyy paremmin, kuinka esimerkiksi vuoden 2025 alussa pääomat alkoivat siirtyä Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja Pohjoismaihin, Somerla avaa.

Selvityksen keskeinen havainto on, että globaalit mullistukset ja eri maiden rahapolitiikan muutokset saavat yleensä myös osakerahastojen rahan liikkeelle. Sijoitusten ja lunastusten vaikutus on kuitenkin kokonaisuudessaan melko pieni suhteessa rahastopääomien määrään.

– Rahastopääomien kasvusta vastaa hyvin pitkälti sijoitusten arvon nousu. Osakerahastoihin sijoitettiin uutta pääomaa tarkastelujaksolla nettona 6,7 miljardia euroa, mutta samaan aikaan pääomien arvo nousi 42 miljardia. Valtaosa pääomien kasvusta oli siis seurausta onnistuneista allokaatiopäätöksistä ja osakekurssien kehityksestä. Rahastot ovatkin vaivaton tapa vaurastua tavalliselle kansalaiselle, Somerla summaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)