Alkuvuoden kovat pakkaset näkyivät Ifin tievahinkotilastoissa poikkeuksellisena avuntarpeen kasvuna. If auttoi tammi–helmikuussa yli 11 000 autoilijaa, mikä on 70 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Vuonna 2020 tiepalvelun avun tarpeessa oli puolestaan samana ajankohtana vain muutama tuhat autoilijaa, joten kuluva alkuvuosi oli todella poikkeuksellinen.

Ifissä selvitettiin tarkemmin, miten sääolosuhteet vaikuttavat autovahinkoihin. Analyytikko Janne Kanerva tarkasteli, kuinka usein lämpötila laski alle 15 pakkasasteen eri maakunnissa.

– 15 asteen pakkanen valittiin rajaksi, sillä sitä kylmemmän sään voi olettaa vaikuttavan autojen käynnistymiseen pakkasella. Auton akku vastaanottaa ja luovuttaa virtaa kylmänä huonommin ja vaikutus on sitä suurempi, mitä kylmempi sää, Kanerva kertoo tiedotteessa.

Tällä tavalla mitattuna alkuvuonna pakkaspäiviä oli enemmän kuin yhtenäkään muuna 2020 luvun vuotena. Kylmien päivien määrä kasvoi peräti seitsenkertaisesti viime vuoteen verrattuna. Tiepalvelun avuntarve kasvoi samaan aikaan kolmanneksen.

Tiepalvelu auttaa autoilijoita muun muassa antamalla apuvirtaa tai hinaamalla tielle jääneen auton korjaamolle.

Tämän vuoden tammi-helmikuussa eniten apua tarvitsivat kevythybridiautot. Sekä alle 5-vuotiaissa että alle 10-vuotiaissa ne olivat suhteellisesti yleisimpiä tienpäällä apua tarvitsevia. Tämä on ehkä hieman yllättävää, sillä hybriditeknologia on ollut markkinoilla jo pitkään.

Täyssähköautoissa ja lataushybrideissä puolestaan näkyy selvästi, että mitä uudempi auto, sitä luotettavammin se toimii kylmässä.

– Jos tarkastellaan yli kymmenen vuotta vanhoja lataushybrideitä ja sähköautoja, niissä näkyy selvästi se, että niiden tekniikka oli vielä kehitysvaiheessa, ja kyvyt selvitä kovista talvisäistä eivät ole parasta laatua. Ne erottuvat selvästi Ifin alkutalven tilastoista tiepalvelun tarpeen suhteen, Kanerva kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)