Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin helmikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 475 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 192 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 824 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 269 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä kolme miljoonaa euroa.

Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi helmikuussa, että presidentti Donald Trumpin viime vuonna asettamat tullit olivat laittomia. Päätöksen jälkeen Trump ilmoitti kymmenen prosentin globaaleista tulleista 150 päivän ajaksi, ja niiden jatkosta voi päättää vain kongressi. Epävarmuus tullien jatkumisesta tulkittiin osakemarkkinoilla myönteisesti, ja kurssit nousivat laajasti Euroopassa sekä kehittyvissä maissa.

Yhdysvalloissa osakemarkkinat sen sijaan laskivat lisääntyneen kauppapoliittisen epävarmuuden takia. Monet yhdysvaltalaisyritykset kertoivat hakevansa laittomista tulleista palautuksia, joiden kokonaisarvoksi arvioidaan 175 miljardia dollaria. Yritysten globaaleihin toimitusketjuihin liittyy paljon herkkyyksiä, ja korkeimman oikeuden päätös teki Yhdysvaltojen kauppapolitiikasta aiempaa vaikeammin ennakoitavaa. Lisäksi helmikuussa alkanut maan hallinnon sulkutila varjosti talousnäkymiä, ja sen odotetaan vaikuttavan ainakin jonkin verran talouteen.

Japanin pääosakeindeksit nousivat helmikuussa. Japanissa pidetyt vaalit toivat pääministeri Sanae Takaichin puolueelle historiallisen suuren voiton, mikä innosti sijoittajia. Takaichin taloutta elvyttävä ja puolustukseen satsaava talouslinja on herättänyt sijoittajissa luottamusta pidemmälle tulevaisuuteen. Heikko jeni on lisännyt japanilaisten yritysten kilpailukykyä ja voittoja.

Helmikuu oli korkosijoittajalle suhteellisen tuottoisa. Korot laskivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.

– Vaikka helmikuu oli rahastosijoittajalle tuottoisa, kuun lopussa kiristynyt Lähi-idän geopoliittinen tilanne lisäsi hermostuneisuutta markkinoilla. Lähi-idässä tilanne muuttuu nyt nopeasti, ja arviot sen vaikutuksista maailmantalouteen muuttuvat yhtä nopeasti. Sijoittajan ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä vaan pitää kiinni sijoitussuunnitelmastaan. Kuukausittain rahastoihin sijoittavalle helmi-maaliskuu on lyhyt ajanjakso usean vuoden sijoitushorisontissa, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA) tiedotteessa.

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin helmikuussa pääasiassa kehittyville markkinoille, Eurooppaan ja Pohjoismaihin yhteensä 457 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialarahastoista sekä globaalisti ja Suomeen sijoittavista rahastoista, yhteensä 160 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,25). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin helmikuussa pääasiassa kehittyville markkinoille, euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 715 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja globaalisti valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 49 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 5,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna sama rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,82).

– Rahastosijoittaminen on erittäin yksinkertaista ja helppoa kunhan muistaa kolme perusasiaa: ajallinen hajautus, omaisuusluokkien välinen hajautus sekä oman sijoitussuunnitelman tärkeys markkinoiden kehityksestä huolimatta, kiteyttää Danske Invest Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Janne Hirvonen.

Hirvosen mukaan kotitaloudet ovat helmikuussa pysyneet varsin rauhallisina ja kasvattaneet rahastosijoituksiaan, vaikka epävakaudet geopoliittisessa tilanteessa ovatkin jatkuneet. Kotitalouksien sijoitusaktiivisuuteen ovat oletettavasti myötävaikuttaneet positiiviset uutisoinnit yleisestä talouskasvusta.

– Pitää muistaa, että kuukausi on kovin lyhyt tarkasteluaika sijoittamisen näkökulmasta, Hirvonen muistuttaa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)