Työeläkevarat kasvoivat 285 miljardiin euroon

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin vuoden 2025 lopussa. Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin vuoden 2025 lopussa. Kuva: Työeläkevakuuttajat Tela

Sijoitusvuosi oli työeläkevakuuttajille menestyksekäs. Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

– Viime vuoden alkupuolella osakemarkkinoiden kehitystä varjosti geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden kiristyminen, etenkin Yhdysvaltain hallinnon kauppapoliittiset linjaukset. Osakemarkkinoilla nähtiin tuolloin suuria päivämuutoksia. Markkinatunnelmat kuitenkin piristyivät kevään myötä, ja loppuvuotta kohden osakemarkkinat kehittyivät nousujohteisesti, kertoo Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen tiedotteessa.

Työeläkevarojen nimellistuotto vuodelta 2025 oli 7,4 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli 7,2 prosenttia.

– Yhdysvaltain dollarin heikentyminen viime vuonna alensi yhdysvaltalaisten sijoitusten euroissa raportoituja tuottoja. Heikentymisen taustalla olivat muun muassa maan hallinnon arvaamaton kauppapolitiikka, huoli liittovaltion budjettialijäämän kehityksestä ja epävarmuus keskuspankin riippumattomuudesta. Sijoittajien luottamus Yhdysvaltain dollarin perinteiseen turvasatama-asemaan selvästi horjui, Mäkinen toteaa.

– Suomalaisen listattujen osakkeiden muutaman vuoden alavire sen sijaan päättyi viime vuonna. Helsingin pörssin yleisindeksi ylsi yli 30 prosentin vuosituottoon, mikä oli yksi parhaista. Myös eurooppalaiset osakkeet tuottivat hyvin, Mäkinen jatkaa.

Alkaneen vuoden sijoitusnäkymiä Mäkinen kuvaa maltillisen optimistisiksi.

– Maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna hieman yli kolmen prosentin vauhtia. Erityisesti tekoälyyn liittyvien AI-investointien uskotaan jatkuvan vahvana, ja inflaation odotetaan pysyvän maltillisena. Geo- ja kauppapoliittiset jännitteet voivat kuitenkin tuoda yllätyksiä. Samoin kehittyneiden valtioiden velkaantuneisuus on korkealla tasolla, Mäkinen pohtii.

Työeläkevarojen rahastoinnin ja rahastoitujen varojen sijoittamisen tarkoituksena on alentaa työntekijöiltä ja työnantajilta perittäviä työeläkemaksuja – nyt ja tulevaisuudessa. Kun osa eläkkeiden rahoituksesta katetaan rahastojen ja niille saatujen sijoitustuottojen avulla, voidaan työeläkemaksu pitää matalammalla tasolla kuin mitä eläkemeno edellyttäisi.

Varojen kasvu on aina hyvä uutinen erityisesti tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden näkökulmasta, sillä varoja tarvitaan yhä enemmän väestön ikääntyessä.

– Nykyiset lapset ja nuoret tulevat aikanaan maksamaan osan myös tänä päivänä työssäkäyvien eläkkeistä. Vaikka väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhainen, ei työstä perittävää työeläkemaksua jouduta nostamaan nykyisestä rahastoinnin ansiosta, Mäkinen toteaa.

Eläkerahastojen ja niiden tuottojen osuus vuotuisen työeläkemenon kattamisessa on vuosien mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Yksityisaloilla rahastoista katetaan tällä hetkellä reilu viidennes eläkemenosta. Osuus kasvaa jo lähitulevaisuudessa neljännekseen, eli 25 senttiä jokaisesta työeläke-eurosta tulee rahastoista. Rahastoilla on tärkeä rooli eläkkeiden rahoituksen turvaajana.

Työeläkevakuuttajien sijoitettavissa olevien työeläkevarojen määrä viime vuoden lopussa oli yhteensä 285 miljardia euroa. Varat kasvoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä kuudella miljardilla eurolla. Kaikkiaan kasvua koko vuoden aikana tuli 14 miljardin euron verran.

Vuoden nimellistuotto oli 7,4 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli puolestaan 7,2 prosenttia. Pidemmän aikavälin reaalituotto vuodesta 1997 alkaen oli 4,1 prosenttia.

Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset tuottivat nimellisesti 10,6 prosenttia, reaalisesti 10,4 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat nimellisesti 3,8 prosenttia, reaalisesti 3,6 prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat nimellisesti 1,1 prosenttia, reaalisesti 0,9 prosenttia. Vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat nimellisesti 4,5 prosenttia, reaalisesti 4,3 prosenttia.

Telan kokoamat tiedot työeläkevaroista sisältävät työeläkeyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston hallinnoimat eläkevarat. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat eläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Tässä mainitut työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Täyttä asiaa: Turussa on liian vähän julkisia vessoja

Turussa on julkisia vessoja liian vähän. Muun muassa Kauppakeskus Hansassa ei ole kuin kahviloiden ja Stockmannin vessat. Ruissalossa ja jokirannassa ei myöskään ole vessoja, mikä on kävelyllä oleville ajoittain ongelma.

Aliisa Soini otti omiin nimiinsä 100 metrin perhosuinnin Suomen ennätyksen

Aliisa Soini.

Uinnin pitkän radan EM-kisojen neljännen päivän aamujaksolla nähtiin yksi Suomen ennätys, kun Uinti Turun Aliisa Soini perhosteli taululle uudet ennätyslukemat 100 metrin perhosuinnissa.

Kolmasosa opettajista pelkää tekoälyn vaikutuksia oppimiseen

Opettajat käyttävät tekoälyä työssään yli kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna, osoittaa Kopioston selvitys. Samaan aikaan he suhtautuvat varauksella tekoälyn vaikutuksiin oppimiseen. Koulujen alkaessa kysymys ei enää ole siitä, käytetäänkö tekoälyä opetuksessa, vaan millä säännöillä, millaisella osaamisella ja millaisia aineistoja hyödyntäen sitä käytetään.

Työpäivän ilopilleri vai hiljainen voima?

Työystävänpäivää vietetään nyt toista kertaa.

Millainen on hyvä työystävä, ja miksi sillä on väliä? Elo teetti kyselytutkimuksen 1 500 työelämässä olevalle suomalaiselle, joka paljastaa, että työelämässä kaivataan hyvin erilaisia työystäviä, ja juuri siksi työystävyyttä pitää rakentaa tietoisesti. Työystävänpäivää vietetään nyt toista kertaa, ja mukana on jo 1 200 yritystä vahvistamassa parempaa työelämää.

Turun radio- ja tv-asemalla tehdään huoltotöitä – lyhyet katkokset radio- ja tv-lähetyksiin

Turun radio- ja tv-asemalla tehdään huoltotöitä 18. elokuuta kello 9–16. Huoltotöiden aikana kaikille asemalta lähetettäville radio- ja tv-kanaville aiheutuu lyhyet, noin viiden minuutin, katkokset huoltotöiden alkaessa ja päättyessä työturvallisuuden takaamiseksi. Radiokanavat lähetetään lisäksi alennetulla teholla huoltotöiden aikana, jolloin peittoalueen reunamille voi aiheutua häiriöitä palveluiden vastaanotossa.

Kannattaako pörssisähkösopimuksen hinta kiinnittää talveksi?

Sähkön futuurihinnat näyttävät, että syksyn tullen sähkönhinta lähtee nousuun ja spot-hinnoissa voi olla huomattavaa vaihtelua.

Sähkön hinnan arvioidaan kallistuvan syksyn edetessä. Kannattaako pörssisähkösopimuksella olevan kiinnittää sähkönhinta, ja milloin se on hyvä tehdä? Syksyn lähestyessä kotitalouksissa on hyvä hetki varautua lämmityskauteen ja laittaa kodin energiatehokkuus kuntoon.

Wilman Viestit-osio uudistuu

Wilmalla on yli kaksi miljoonaa käyttäjää, ja sen kautta kulkee yli 300 000 viestiä viikossa. Wilman Viestit-osio uudistuu vaiheittain vuoden aikana. Uusi viestitoiminto säästää kiireisten opettajien aikaa ja vähentää turhaa klikkailua. Kehitystyötä tehdään yhdessä käyttäjien kanssa.

Notre Damen kellonsoittaja kerää 2020-luvun ennätysyleisön

Notre Damen kellonsoittaja on keräämässä yli 37 000 katsojaa.

Samppalinnan Kesäteatterin tuotanto Disney-musikaalista Notre Damen kellonsoittaja on keräämässä 2020-luvun ennätysyleisön, yli 37 000 katsojaa. Kaikki myyntiin avatut lisänäytökset on varattu loppuun. Edellinen vastaava menestys on vuodelta 2016, jolloin Nunnia ja konnia keräsi yli 38 000 katsojaa. Teatterin katsojaluvut ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2023 lähtien.

Sää lämpenee viikonloppua kohden, lounaassa saatetaan yltää hellelukemiin

Ilmatieteen laitoksen 13. elokuuta tekemän ennusteen mukaan huomenna perjantaina pilvisyys on runsasta koko maassa, ja maan länsi- ja pohjoisosassa tulee hajanaisia sateita. Iltaa kohden sateet yleistyvät.

Vauvojen yöheräämiset yleisempiä kuin vanhemmat luulevat

Tutkittava imeväisikäinen lapsi, jolle on puettu unta mittaavat NAPPA-unipöksyt.

Älyvaatteella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa imeväisikäisten unesta. Unta voidaan mitata unipöksyillä lapsen luonnollisessa ympäristössä eli kotona.

Tekoälyn väärinkäyttö näkyy myös vakuutuspetoksissa

Generatiivinen tekoäly on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia niin arkeen kuin työelämäänkin. Samalla sen väärinkäytön mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Tekoälyn yleistyminen näkyy nyt myös vakuutuspetosepäilyissä. POP Vakuutuksen mukaan korvauskäsittelyssä törmätään aiempaa useammin tilanteisiin, joissa on syytä arvioida, onko tekoälyä käytetty aineistojen muokkaamiseen.

Sinilevätilanne jälleen tavanomaista rauhallisempi, Kärmäläisissä Naantalissa runsaasti sinilevää

Vihdin Enäjärven sinilevätilanne kesä- ja elokuussa. Vasemmalla kesäkuun levätön tilanne ja oikealla elokuun runsas sinileväesiintymä. Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-2 -dataa.

Sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt viime viikosta, ja sinilevätilanne on sekä sisävesillä että rannikkoalueilla ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Myös avomerialueiden sinilevätilanne vaikuttaa rauhalliselta. Paikoin sinilevää esiintyy kuitenkin runsaasti.

Wärtsilä toimittaa voimalaitoksia Vaasasta Ukrainaan

Suomi tukee sodan runteleman Ukrainan energiasektorin jälleenrakennusta noin 28,5 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyövaroista. Ukraina rahoittaa hankkeen loppuosan itse, ja voimalaitosteknologian kokonaisarvo on 46,5 miljoonaa euroa.

Dekkaristi Pirkko Arhippa testamenttasi 800 000 euroa Kirjailijaliitolle

Pirkko Arhippa.

Kirjailija ja dekkaristi Pirkko Arhippa teki Kirjailijaliitolle merkittävän testamenttilahjoituksen, jolla tuetaan uransa alussa olevia naisdekkaristeja. Testamentatun omaisuuden arvo on 800 000 euroa.

Selvitys: Velkamäärät ja kulutusluottojen osuus vaihtelevat suuresti maakunnittain

Selvitys paljastaa suuria eroja suomalaisten velkamäärissä ja siinä, mistä velat eri maakunnissa koostuvat. Tilastokeskuksen vuoden 2025 tietojen perusteella velkaa oli enimmillään 71 961 euroa asuntokuntaa kohden Ahvenanmaalla, kun Kainuussa määrä jäi 27 214 euroon.

Yhtenäiskoulut yleistyvät, koulujen koko kasvaa

Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut.

Puolet ansiopäivärahan saajista sai kesäkuussa porrastettua etuutta

Ansiopäivärahaa maksettiin kesäkuussa 88 000 henkilölle. Heistä 51 prosenttia sai etuuden alennettuna porrastuksen johdosta. Porrastus alentaa etuuden tasoa työttömyyden keston perusteella.

Tanssilattialla ei tarvitse keksiä sanottavaa

Salsa ja muut paritanssit tarjoavat luontevan tavan tutustua uusiin ihmisiin.

Suuri osa aikuisista sinkuista haluaa löytää parisuhteen, mutta uusiin ihmisiin tutustuminen ei aina ole helppoa. Turkulaisen Tanssistudio Flaman Sinkkusalsat-tapahtuma on tuonut jo useamman kerran yhteen uusia tuttavuuksia etsiviä aikuisia. Tapahtuman suosion taustalla näkyy tarve kohdata muita sinkkuja luontevasti yhteisen tekemisen äärellä. Tänä perjantaina sinkut kohtaavat tanssilattialla Littoistenjärven rannalla Järvelässä. Salsatunnin jälkeen iltaa voi jatkaa vaikka yhdessä saunoen.

Näköislehti

Urheilu

Aliisa Soini otti omiin nimiinsä 100 metrin perhosuinnin Suomen ennätyksen

Aliisa Soini.

Uinnin pitkän radan EM-kisojen neljännen päivän aamujaksolla nähtiin yksi Suomen ennätys, kun Uinti Turun Aliisa Soini perhosteli taululle uudet ennätyslukemat 100 metrin perhosuinnissa.

Inter on askeleen päässä Kööpenhaminasta

Inter on pelannut historiansa parhaita Euro-pelejä Konferenssiliigan karsinnoissa.

Inter matkustaa torstaina Liechtensteiniin FC Vaduzin vieraaksi Konferenssiliigan kolmannen karsintakierroksen toiseen osaotteluun. Inter pääsee kääpiövaltioon hyvistä lähtökohdista, sillä se voitti Kupittaalla ensimmäisen osaottelun 2-1. Ottelun voittomaalin pääsi iskemään vieraiden puolustusvirheestä Prosper Ahiabu . Vieraiden puolustuksella ei muutenkaan ollut viime viikolla paras iltansa, sillä Interin ensimmäinen maali merkittiin omaksi maaliksi.

Silja Kosonen heitti EM-kultaa

Silja Kosonen.

Naisten moukarinheiton EM-finaali päättyi Birminghamissa iloisiin suomalaistunnelmiin, kun Silja Kosonen pääsi juhlimaan uransa ensimmäistä Euroopan mestaruutta.

Turku Touring Pyöräily kokoaa yli 700 kuntopyöräilijää Turun seudulle

Turku Touring Pyöräily poljetaan 16. elokuuta.

Turku Touring Pyöräily on kuntopyöräilytapahtuma, joka kokoaa vuosittain yhteen yli 700 pyöräilyn harrastajaa. Tapahtuman lähtö- ja maalipaikkana on 16. elokuuta Turun tuomiokirkko, josta osallistujat suuntaavat kohti itäisen Varsinais-Suomen kauniita maisemia ja monipuolisia pyöräilyreittejä.

Niko Lehtiranta varmisti Superbike-luokan Suomen mestaruuden

Niko Lehtiranta.

RVS Motorsportin Niko Lehtiranta varmisti Superbike-luokan Suomen mestaruuden jo ennen kauden päätöskilpailua. Kemoran moottoriradalla ajetusta Circuit Racingin kolmannesta osakilpailusta Lehtiranta nappasi kaksi voittoa ja täydet SM-pisteet.

Soini sivusi Suomen ennätystä – Ezzat rikkoi Sievisen 30 vuotta vanhan SE:n

Aliisa Soini.

Aliisa Soini sivusi Suomen ennätystä 50 metrin perhosuinnin välierässä Pariisissa uitavissa pitkän radan EM-kilpailuissa. Ensimmäistä kertaa näissä EM-kilpailuissa nähtiin suomalaisväriä myös iltajaksolla, kun Aliisa Soini ui 50 metrin perhosuinnissa alkueristä jatkoon ajalla 26,32 ja oli 16:s. Aamujakson uinti jäi Mimosa Jallowin nimissä olevasta Suomen ennätysajasta ainoastaan kahdeksan sadasosaa.