Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin viime vuoden aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.

Uusia pääomia sijoitettiin joulukuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 489 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 215 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 414 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 99 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 16 miljoonaa euroa.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi kiihdytti viime vuoden alussa osakemarkkinoiden nousua, kun sijoittajat odottivat yritysmyönteistä politiikkaa ja veronkevennyksiä. Optimismi kuitenkin vaihtui epävarmuuteen, kun presidentin hallinto alkoi valmistella laajoja kauppapoliittisia rajoituksia. Tulliuhkauksien seurauksena osakekurssit romahtivat huhtikuussa mutta elpyivät nopeasti, kun pahimmat pelot tulleista hälvenivät uusien kauppasopimusten julkistamisen myötä.

Tekoälyn hyödyntäminen ja isojen teknologiayhtiöiden tekoälyn kehittämiseen tekemien investointien kannattavuus aiheuttivat paljon keskustelua, mutta osakekurssit nousivat Yhdysvalloissa loppuvuoden ajan. Nousuun vaikuttivat yhtiöiden hyvät tulokset ja tuloskasvuodotukset. Valuuttakurssimuutoksilla oli myös vaikutusta Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen tuottoihin, kun dollarin heikentyminen euroa vastaan pienensi tuottoja euroina mitattuna.

Euroopassa Saksa ja useat muut maat päättivät keväällä merkittävistä tukipaketeista, jotka kohdistuivat erityisesti puolustuksen vahvistamiseen ja strategiseen infrastruktuuriin. Päätös loi voimakkaan kysynnän puolustusteollisuuden osakkeille ja nosti Eurooppaan sijoittavien rahastojen houkuttelevuutta. Presidentti Trumpin tulliuhkaukset koskettivat myös Eurooppaa, mikä romahdutti Euroopan osakekurssit huhtikuussa. Elpyminen alkoi nopeasti, kun selvisi ettei pahin uhkaskenaario kauppasopimuksista toteudu. Hyvät tuloskasvuodotukset tukivat osakekurssien nousua loppuvuoden ajan. Helsingin pörssi teki huikean nousun vuoden aikana. Matala lähtötaso osaltaan selitti kehitystä.

Korkosijoittajalle vuosi oli suhteellisen tuottoisa. Korkorahastot antoivat kohtuullisen hyvää tasaista korkotuottoa silloinkin, kun osakemarkkinoilla hermoiltiin. Euroopassa ja Yhdysvalloissa valtioiden kymmenvuotiset joukkovelkakirjalainojen korot pysyivät melko korkealla tasolla. Yrityslainojen riskilisät kaventuivat tai pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.

– Suomalaisten sijoitusrahastojen pääoma oli vuoden lopussa yli 200 miljardia euroa. Kymmenessä vuodessa pääoma on kasvanut noin sata miljardia euroa, joten kehitys on ollut erinomainen. Suomesta on tullut myös merkittävä rahastojen vientimaa: yli 60 miljardia, noin 30 prosenttia rahastopääomista, on peräisin ulkomailta, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA) tiedotteessa.

Somerla analysoi, että vuoden 2025 aikana poliittiset tekijät ja valuuttakurssit vaikuttivat rahastojen tuottoihin ja ohjasivat pääomia Eurooppaan ja korkorahastoihin.

– Helsingin pörssin huikea nousu ei heijastunut Suomeen sijoittavien osakerahastojen nettomerkintöihin, koska lunastuksia tehtiin enemmän. Poikkeuksellisesti Helsingin pörssin kehitys mahdollisti menestyksekkään suoran osakepoiminnan.

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin joulukuussa kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 489 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,56). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 430 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille ja globaalisti valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 22 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 5,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,91).

United Bankersin toimitusjohtaja John Ojanperä kertoo, että vuosi oli yhtiölle tuottomielessä hyvä.

– Rahastojemme nettomerkinnät olivat plussalla, joskin korkorahastoihin joulukuussa kohdistuneiden lunastusten vuoksi koko vuoden nettomerkinnät jäivät alle sataan miljoonaan euroon. Rahastopääomamme jatkoivat kuitenkin kokonaisuutena vakaata kasvua.

Ojanperä muistuttaa, että epävarma geopoliittinen ja taloudellinen tilanne johti siihen, että suurin osa rahastoihin tulleista pääomista tuli korkorahastoihin. Niihin sijoitettiin yhteensä noin 4,5 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)