Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin lukuun ottamatta vaihtoehtoisia rahastoja, joista lunastettiin yhteensä 33 miljoonaa euroa. Pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 134 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 63 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 340 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 303 miljoonaa euroa.

Heinäkuussa globaalit pääosakeindeksit hakivat ensin suuntaa mutta päätyivät lopulta nousuun. Kuun alussa sijoittajien luottamusta vahvisti presidentti Donald Trumpin ajaman veronalennuspaketin läpimeno Yhdysvaltain kongressissa. Nousu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska Trumpin uudet tulliuhkaukset EU:lle hermostuttivat osakesijoittajat maailmanlaajuisesti. Kuun lopussa Yhdysvaltojen ja EU:n välinen uusi kauppasopimus vähensi kuukausia kestänyttä epävarmuutta ja selkeytti kauppasuhteiden tulevaisuuden näkymiä. Euroopan osakemarkkinoille kauppasopimus oli lievä pettymys: markkinat odottivat EU:lle vastaavia kauppasopimusehtoja kuin Britannialle, mutta EU joutui tyytymään niitä heikompiin ehtoihin. Valuuttakurssien muutokset vaikuttivat osaltaan osakerahastojen tuottoihin.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa osakemarkkinat kehittyivät myönteisesti: Helsingissä ja Tukholmassa pääosakeindeksit nousivat. Kööpenhaminan pääosakeindeksiin vaikuttivat lääkeyhtiö Novo Nordiskin merkittävät osakekurssimuutokset.

Heinäkuu oli korkosijoittajille vaihteleva kuukausi tuottojen osalta. Yhdysvalloissa ja Euroopassa markkinakoroissa nähtiin tulliuutisten takia voimakkaita liikkeitä. Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit päättivät pitää ohjauskorot ennallaan. Euroalueella pitkien valtionlainojen korot hieman nousivat parantuneiden talousnäkymien myötä. Yhdysvalloissa uudet kauppasopimukset herättivät inflaatiohuolia, sillä tullien kustannusten pelätään lopulta siirtyvän kuluttajahintoihin.

– USA:n uudet kauppasopimukset vähensivät pitkään jatkunutta epävarmuutta ja toivat selkeyttä tulevaisuuden näkymiin. Vaikka EU:n osalta sopimus oli lievä pettymys, se oli kuitenkin selvästi pahimpia uhkakuvia parempi. IMF:n tuoreessa ennusteessa maailmantalouden näkymät hieman kohentuivat, mikä oli positiivinen yllätys. Kaikkien uusien kauppasopimusten yhteisvaikutusta emme vielä tiedä, koska muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppaneuvottelut ovat kesken, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA) tiedotteessa.

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan, globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 174 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 46 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,35). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueen valtioriskiin, luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 315 miljoonaa euroa. Lisäksi varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 52 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin globaalisti valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 27 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,62).

Nordea Fundsin toimitusjohtaja Josefin Degerholm kertoo, että heinäkuu oli yhtiön näkökulmasta myönteinen kuukausi.

– Kaikkien omaisuuslajien nettomerkinnät olivat plussalla. Eniten varoja virtasi lyhyen koron rahastoihin. Pitkän koron rahastojen osalta huomionarvoista on, että varsinkin euroalueen valtionlainat olivat sijoittajien suosiossa. Osakepuolella suosituimpia olivat sen sijaan pohjoismaisiin osakkeisiin sijoittavat rahastot. Elokuun puolella markkinoilla on nähty jälleen heiluntaa tullien ja muiden kauppapoliittisten riskien vuoksi.

Tilastokeskuksen vuoden 2023 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,57 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 507 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)