Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.

Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä edellisviikosta, mutta ovat keskikesälle tyypillisellä tasolla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen, mikä vaikeuttaa sinilevien havainnointia. Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla ei ole havaittu erittäin runsaasti levää kuluvalla viikolla. Runsaasti sinilevää havaittiin yhteensä viidellä havaintopaikalla Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa sekä Pirkanmaalla. Hieman sinilevää on havaittu yhteensä 33:lla sisävesien havaintopaikalla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Myös rannikkoalueilla sinilevähavaintojen määrä on hieman lisääntynyt, mutta sinilevää on yhä hieman vähemmän kuin tyypillisesti tähän aikaan kesästä. Kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon havaintopaikalla Kymenlaakson alueella havaittiin runsaasti levää. Yhteensä kahdeksalla rannikon havaintopaikalla, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, on havaittu hieman levää.

Suomenlahden avomerialueilla sinilevää on esiintynyt veteen sekoittuneena enemmän kuin viime viikolla. Alkuviikon säät suosivat sinilevän kertymistä pintaan, mutta Suomenlahden länsiosissa ja pääaltaan pohjoisosissa ei ole ollut laajoja sinilevän pintakukintoja. Sen sijaan keskiviikkona itäisellä Suomenlahdella havaittiin paikoitellen sinilevää pintakerroksessa avomerialueilla sekä muutamilla ulommilla rannikkovesimuodostumilla. Selkämeren avomerialueelta ei ole sinilevähavaintoja.

Virallisen seurannan lisäksi arvokasta tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kansalaishavaintojen määrä on kasvanut runsaasti edellisestä viikosta, ja kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin sekä Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä 331 kansalaishavaintoa. Tuulinen sää on voinut ajaa sinileväkukintoja lautoiksi rantaveteen, jolloin sinilevän määrä on voinut vaikuttaa runsaammalta kuin se todellisuudessa on. Havaintoja tehdessä on hyvä muistaa, että sinileväesiintymät voivat olla hyvin paikallisia ja tuulten mukana ohimeneviä.

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu lähes 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilta maata sisävesiltä, rannikolta ja saaristosta.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)