Suomalaisista liki 15 prosenttia on valmis maksamaan kahvipaketista jopa kymmenen euroa, kolmannes on siirtynyt halpakahveihin. Suodatinpusseja valmistava suomalainen Fredman selvitti, miten kahvin hinnannousu on vaikuttanut suomalaisten kahvitottumuksiin. Kyselyyn vastanneista vain 13 prosenttia on vähentänyt kahvinjuontia.

Tarkkuus kahvinkeitossa on lisääntynyt. 71 prosenttia keittää tarkasti vain sen määrän, minkä tarvitsee. Halvempiin kahvilaatuihin on vaihtanut reilu kolmannes suomalaisista, mutta 15 prosenttia vastaajista voisi maksaa kahvipaketista jopa kymmenen euroa. Fredmanin maaliskuussa 2025 teettämään kyselytutkimukseen vastasi tuhat suomalaista. Heistä 870 eli 87 prosenttia oli kahvinjuojia.

Suomalaisista liki kaikki ovat huomanneet kahvin hinnannousun, mutta 75 prosenttia sanoo juovansa edelleen haluamansa määrän kahvia, maksoi mitä maksoi. Hinnannousun takia 71 prosenttia kertoo nyt keittävänsä tarkasti vain sen verran, minkä tarvitsee. Kahvi on tähän asti ollut vihannesten ja hedelmien jälkeen yleisin hävikin aiheuttaja.

– Suomalaiset ovat kahvikansaa, eikä kahvikulttuurimme ole kyselyn valossa uhattuna millään muotoa. Aikuiset juovat keskimäärin viisi kuppia kahvia päivässä. Tämä pätenee edelleen, mutta kahvi keitetään nyt tarkemmalla kädellä. Se mikä keitetään, nautitaan viimeiseen pisaraan, Fredmanin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sara Hokkanen avaa kyselyn tuloksia.   

Vain kuusi prosenttia vastaajista kertoo alkaneensa vaihtaa kahvin teehen. Sen sijaan 78 prosenttia kertoo siirtyneensä ostamaan kahvin tarjouksesta. Kokonaan halvempaan kahvilaatuun, aiemmin ostamansa tunnetun brändin sijaan, on siirtynyt 37 prosenttia.

– Halvempaan kahvilaatuun siirtyminen korostuu 18–24-vuotiaiden ryhmässä. Heistä hieman yli puolet on vaihtanut halvempaan, vaikka toisaalta pieni ryhmä nuorista voisi maksaa kahvista enemmänkin. Vanhemmissa ikäryhmissä pidetään tiukemmin kiinni omasta lempikahvista ja seurataan tarjouksia, Hokkanen sanoo.

Valtaosa vastaajista (46 %) on valmis maksamaan puolen kilon kahvipaketista korkeintaan alle viisi euroa. Kipuraja menee seitsemässä eurossa 38 prosentilla ja kymmenessä eurossa 13 prosentilla. Yli kymmentä euroa ei olisi valmis maksamaan juuri kukaan. Vain muutama prosentti Etelä-Suomessa asuvista alle 24-vuotiaista olisi tähän valmis.

Vastaajista 63 prosenttia on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että he juovat aiempaa vähemmän kahvia kahviloissa. Vajaa viidennes ei ole vähentänyt kahvilakäyntejään. Vaikka hinnannousu ei ole jäänyt huomiotta ja kahvilakäynnit ovat vähentyneet, ihmiset eivät ole lähteneet liikkeelle ilmaiskahvien perässä. Vain neljännes vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että oma kahvinkeitto vähentynyt ja ilmaiskahvien juonti esimerkiksi kauppakeskuksissa tai töissä olisi lisääntynyt.

– Kotona kahvinkeitosta ei tingitä ja kahvi halutaan valmistaa niin hyvin kuin mahdollista. Vain kymmenisen prosenttia kertoo siirtyneensä käyttämään pienempiä suodatinpusseja tai käyttävänsä suodatinpussit jopa uudelleen, Hokkanen kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)