Pitkään suunniteltuun Kauppahallin korttelin kehittämiseen ehdotetaan aikalisää. Aiempien suunnitelmien kustannuksia pidetään liian korkeina ja siksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle supistettua ratkaisua.

Kauppahalliin tehtäisiin perustusten tuenta sekä periaatepäätös palauttavasta peruskorjauksesta, jotta rakennuksen painuminen saadaan nopeasti pysäytettyä. Alueen asemakaavoitusta ja korttelin kehittämistä jatketaan edelleen.

Turun kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 20. tammikuuta Kauppahallin peruskorjausta ja korttelin tulevaisuutta. Kauppahallin kortteli on osa keskustan kehittämisen kärkihanketta ja kaupallisen keskustan kehittämistä.

Kauppahallin korttelia on suunniteltu innovaatiokumppani JKMM:n kanssa. Suunnitelmissa on ollut Kauppahallin kokonaisvaltainen peruskorjaus, jossa halliin olisi saatu uudet maanalaiset tuki- ja tuotantotilat. Hankesuunnitelman ja korttelikehityshankkeen kokonaisuuden kustannusten on todettu kuitenkin nousevan taloudellisesti mahdottomaksi vaihtoehdoksi edetä.

– Nyt pohditaan suppeampia vaihtoehtoja. Kauppahalli painuu kiihtyvällä tahdilla. Jotta toiminta pystytään varmistamaan, on välttämättömät perustusten tuennat tehtävä välittömästi, sanoo kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen tiedotteessa.

Peruskorjausta ei kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti siis tehtäisi alkuperäisen laajuisena. Innovaatiokumppani JKMM on valmistellut alustavia ratkaisuja, joissa nykyiset tuotantotilat voisivat remontoituina jäädä paikalleen tai integroituina uudisrakentamiseen. Supistetussa korjauksessa uusittaisiin välttämätön tekniikka ja sisätilojen modernisointi.

– Haemme toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista ratkaisua. Korttelin kehittämistä ja asemakaavoitusta voidaan jatkaa suunnittelun edettyä riittävän pitkälle, Heikkinen kertoo.

Kauppahalli on paitsi kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus myös elintärkeä osa kaupallista keskustaa. Korttelin kehittämissuunnitelmissa Kauppahallia ympäröivä alue halutaan rakentaa kiinnostavaksi ja viihtyisäksi kaupunkitilaksi, joka vahvistaa luontevaa yhteyttä Hansakorttelista jokirantaan.

Kauppahallin painumista on seurattu tiiviisti. Perustusten tilanteesta tehtiin viimeksi tilanneselvitys syyskuussa. Vuonna 1896 käyttöön otettu rakennus vajoaa keskimäärin noin 7–11 millimetriä vuodessa.

– Eerikinkadun puoleinen osa Kauppahallista painuu hälyttävän nopeasti, mikä viittaa kasvaviin riskeihin kantavien rakenteiden vaurioitumisesta ja merkittäviin lisäkustannuksiin jos korjauksiin ei päästä nopeasti, sanoo toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen.

Painumanopeuden arvioidaan myös kiihtyvän puupaalujen lahoamisen jatkuessa.

Kaupunginhallitus esittääkin kaupunginvaltuustolle, että Kauppahallin perustusten vahvistamiseen ryhdyttäisiin viipymättä. Perustusten vahvistamisen kustannusarvio sisältäen perustusten vahvistamisen suunnittelun ja peruskorjauksen suunnittelun on 12,8–13,6 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan 27. tammikuuta.

Tilannetta on avattu Kauppahallin yrittäjille infotilaisuudessa.

Kauppahallin perustusten vahvistaminen tehtäisiin kerralla yhtenä kokonaisuutena. Tämä nähdään kustannustehokkaimpana tapana ja toiminnan keskeytys hallissa olisi lyhyempi. Toiminta jatkuu nykyisellään remontin alkamiseen saakka. Rakentamisaikataulua tullaan tarkentamaan suunnittelun edetessä. Tavoitteena olisi aloittaa peruskorjaus perustusten vahvistamisella vuoden 2026 aikana.

Peruskorjauksen ajaksi kaavaillun väliaikaistilan suunnittelua jatketaan ja asiasta päätetään erikseen. Kaupunki on ehdottanut peruskorjattavaksi menevän Kauppahallin väistötilaksi Wiklundin sisäpihalle sijoitettavaa moduulirakennusta. Kulku halliin tulisi käytävän kautta Kauppatorilta. Toinen sisäänkäynti olisi Brahenkadulla, josta myös huoltoliikenne kulkisi.

Kauppahallin painuminen kiihtyy koko ajan. Kauppahallin perustusten kuntoa on selvitetty kuntotutkimuksin. Perustusten tilanteesta tehtiin viimeksi tilanneselvitys syyskuussa.

Rakennus on painunut 21 vuoden aikana epätasaisesti eri rakennuksen osissa 68–222 millimetriä. Rakennus painuu nykyisellään keskimäärin noin 7,3–11 millimetriä vuodessa.

Eniten painuneella Eerikinkadun puoleisella yksikerroksisella osalla painumanopeus on ylittänyt kriittisenä pidetyn rajan ja sen on luokiteltu olevan luonteeltaan kiihtyvää. Painumaero rakennuksen eri osien välillä kasvaa ajan myötä, mikä lisää riskiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen altistumisesta suuremmille vaurioille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)