Tutkijoihin on maailmanlaajuisesti vahva luotto ja heidän roolia yhteiskunnassa pidetään tärkeänä, osoittaa tuore tutkimus, johon osallistui lähes 72 000 vastaajaa 68 maasta. Tutkijoilta toivotaan aktiivista viestintää yleisölle ja yhteistyötä poliitikkojen kanssa. Lisäksi kansalaiset odottavat tutkijoilta enemmän panostusta köyhyyden vähentämiseen.

Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa maailman laajimman pandemian jälkeisen selvityksen, jossa tarkastellaan kansalaisten luottamusta tutkijoihin sekä näkemyksiä tieteen painopisteistä ja tieteentekijöiden roolista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimusaineisto avataan kaikkien saataville ja sen kuvailu on julkaistu Scientific Data -lehdessä.

Suomen noin tuhannen vastaajan aineiston keruusta vastasivat Turun yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Aki Koivula ja taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Koivula korostaa, että luottamus tieteeseen on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta.

– On tärkeää ymmärtää, miten kansalaiset eri maissa suhtautuvat tutkijoihin, mutta myös millaisia näkemyksiä heillä on tieteen painopisteistä ja tieteentekijöiden osallistumisesta yhteiskunnan kehittämiseen, Koivula sanoo tiedotteessa.

Räsänen puolestaan painottaa Suomen osallistumisen merkitystä.

– Tutkimus tarjoaa arvokkaan vertailupohjan kansainvälisessä keskustelussa ja tukee kansallisten tiedepoliittisten linjausten kehittämistä, Räsänen sanoo.

Koivula ja Räsänen pitävät vuosina 2022–23 toteutettua kyselyä merkittävänä avauksena globaaleihin kriiseihin liittyvän julkisen mielipiteen tutkimuksessa.

– Vaikka verkkopaneeleista kerätyt kyselyt eivät ole suoraan koko väestöön yleistettäviä otostutkimuksia, ne tarjoavat yhtenäiset menetelmät ja keruuajankohdat eri maissa. Tämä luo vahvan perustan maiden väliselle vertailulle ja muodostaa kattavan globaalin kuvan kansalaisten mielipiteistä ja näkemyksistä.

Tutkimuksen mukaan luottamus tutkijoihin on maailmanlaajuisesti vahvaa: keskiarvo oli 3,62 asteikolla 1–5. Enemmistö vastaajista piti tutkijoita pätevinä (78 %), rehellisinä (57 %) ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtivina (56 %).

Tutkimus toi esiin myös luottamukseen liittyviä huolenaiheita. Vain 42 prosenttia vastaajista uskoi, että tutkijat ottavat toimissaan huomioon muiden näkemyksiä.

Koivula ja Räsänen yllättyivät siitä, että suomalaisten luottamus tutkijoita kohtaan oli vain keskimääräisellä tasolla.

– Kansainvälisissä luottamusvertailuissa Suomi on usein kärkipäässä, mutta tässä tutkimuksessa Suomi löytyi vasta sijalta 28. Muista Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska sijoittuivat hieman Suomen edelle, mutta Norja jäi taakse. Pohjoismaiden väliset erot olivat kuitenkin pieniä, tutkijat kertovat.

Tutkimus paljastaa, että maailmanlaajuisesti enemmistö vastaajista haluaa tutkijoiden ottavan aktiivisen roolin yhteiskunnassa. 83 prosenttia piti tärkeänä, että tutkijat viestivät tutkimuksestaan suurelle yleisölle. 52 prosenttia toivoi tutkijoiden osallistuvan vahvemmin poliittiseen päätöksentekoon. Ainoastaan 23 prosenttia vastusti tutkijoiden aktiivista osallistumista tietynlaisten poliittisten ohjelmien edistämiseen.

Koivula nostaa esiin Suomen tuloksista poikkeavuuksia.

– Vaikka suomalaiset vastaajat toivoivatkin tutkijoilta aktiivista viestintää ja yhteistyötä poliitikkojen kanssa, he suhtautuivat keskimääräistä kriittisemmin siihen, että tutkijat osallistuisivat suoraan poliittiseen päätöksentekoon tai ajaisivat tutkimuksillaan tietynlaisia poliittisia ohjelmia, Koivula sanoo.

Maailmanlaajuisesti vastaajat nostivat tärkeimmiksi tutkimusaiheiksi kansanterveyden, energiaongelmien ratkaisemisen ja köyhyyden vähentämisen. Vähemmän tärkeänä osa-alueena pidettiin puolustus- ja sotilasteknologiaa, joihin tutkijoiden koettiin panostavan jopa liikaa.

– Suomessa vastaajien odotukset ja tutkimuksen painopisteet kohtasivat keskimääräistä paremmin useimmilla alueilla. Suurin kuilu havaittiin köyhyyden vähentämisessä kuten muuallakin: vastaajat kokivat, että tutkijoiden tulisi panostaa tähän osa-alueeseen enemmän, Koivula kertoo.

Tutkimusprojektin aikana kehitettiin verkkosivusto, jonka avulla kuka tahansa voi tarkastella ja vertailla eri maiden tuloksia visuaalisesti. Avoin tutkimusaineisto mahdollistaa sen hyödyntämisen monipuolisesti erilaisissa tutkimusprojekteissa. Tutkimusta johdettiin Harvardin ja Zürichin yliopistojen yhteistyönä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)