Kuntaliiton tuore valtuustokokoselvitys paljastaa, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista tekee muutoksia valtuustokokoonsa tulevalla kaudella. Yhteensä 61 kuntaa pienentää valtuutettujen määrää, ja Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan. Muutokset kertovat kuntien sopeutumisesta taloudellisiin ja väestöllisiin haasteisiin.

– Valtuutettujen määrän muutokset ovat seurausta kuntien erilaisista tarpeista ja haasteista. Joissakin kunnissa valtuustojen pienentäminen tehdään osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Pienempien valtuustojen etuna nähdään myös päätöksenteon tehokkuus ja kustannusten pienentyminen, mutta samalla on pohdittava, miten turvataan monipuolinen edustus ja pienryhmien ääni," avaa muutosta tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Tiedot perustuvat Kuntaliiton selvitykseen, joka on tehty keräämällä tiedot kunnilta. Kaudella 2025–29 valitaan 8 586 valtuutettua, mikä on 273 vähemmän (1,6 prosenttia) kuin edellisellä kaudella. Lukumääräisesti valtuustokokoaan pienentäviä kuntia on alle 5 000 asukkaan kunnissa (34 kuntaa eli 26 prosenttia kokoluokan kunnista). Suhteellisesti eniten valtuustokokoa pienentäviä kuntia on 10 001–20 000 asukkaan kokoluokassa (13 kuntaa eli 31 prosenttia kokoluokan kunnista). Valtuustokoko pienenee eniten Jämsässä (-12 valtuustopaikkaa).

Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi valtuustokokoaan pienentävä kunta. Lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistavia kuntia on Keski-Suomen maakunnassa (12 kuntaa).

Jyväskylä on asukasluvultaan suurin valtuustokokoa supistava kunta.

Tulevalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua, kun kuluvalla kaudella luku on ollut 30. Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kunta, joka pienentää valtuustokokoaan. Keski-Suomessa muutoksia on eniten, sillä 12 kuntaa supistaa valtuustoaan.

Pienin valtuustokoko, 13 valtuutettua, on yhdeksässä kunnassa, kun nykyisellään näin pieniä valtuustoja on vain kaksi. Suurin valtuusto säilyy Helsingissä, jossa on 85 valtuutettua.

Kunnissa on tulevalla valtuustokaudella keskimäärin 653 asukasta valtuutettua kohti. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8042 asukkaaseen valtuutettua kohti. Valtuustokauden 2021–25 alussa kunnissa oli keskimäärin 622 asukasta valtuutettua kohti.

Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos vähentää 17 valtuustopaikkaa.

67 prosenttia johtavista viranhaltijoista suhtautuu myönteisesti valtuustokokojen pienentämiseen, kun vastaava luku luottamushenkilöiden keskuudessa on 36 prosenttia.

Luottamushenkilöiden puoluetausta vaikuttaa merkittävästi suhtautumiseen valtuustokoon pienentämiseen. Suuria kuntapuolueita edustavat kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta suhtautuvat myönteisimmin, joskin keskustan edustajilla mielipiteet jakautuvat selvästi.

Pienimpiä kuntapuolueita edustavat Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit suhtautuvat kielteisimmin nykyistä pienempään valtuustokokoon. Lisäksi vihreät ja RKP sekä myös SDP:tä edustavista luottamushenkilöistä vähintään puolet suhtautuu pikemmin kielteisesti kuin myönteisesti valtuustokoon pienentämiseen. ​

Luottamushenkilöiden suhtautumiseen vaikuttaa kunnan koon lisäksi valtuuston koko, valtuuston voimasuhteet ja oman puolueen paikkamäärä kunnassa.

Suhtautuminen valtuustokoon pienentämiseen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2020. Myönteisyys on kasvanut eniten alle 5000 asukkaan ja 10 000–20 001 asukkaan kunnissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)