Hankintalain uudistamista koskeva työryhmän mietintö on julkaistu 15. tammikuuta lausuntopalvelussa. Mietinnössä on mukana hallitusohjelman mukaisessa muodossa ehdotus kuntien omistamien sidosyksiköiden eli niin sanottujen in house -yhtiöiden omistamista mekaanisesti rajaava säädös, vaikka kuntakenttä ja Kuntaliitto ovat lainvalmistelun aikana ilmaisseet huolensa asiasta lukuisia kertoja.

Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja. Käytännössä se merkitsisi useiden ihmisille tärkeiden kuntapalvelujen, kuten jätehuollon, ateria- ja ICT-palvelujen sekä kunnossapitopalvelujen rakenteiden purkamista ja järjestämistä uudelleen.

Lakimuutosta on viety eteenpäin, vaikka sen vaikutustenarviointi puuttuu.

– Lausuntopyynnössä lausunnon antajia pyydetään arvioimaan lakimuutoksen aiheuttamia muutoksia palvelujen järjestämiseen sekä muutoksen kustannuksia. Näyttää siis siltä, että vaikutustenarviointi on jätetty lausujien arvioiden varaan, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki toteaa tiedotteessa.

Kuntaliiton lisäksi muun muassa pienet kunnat sekä pääkaupunkiseutua ympäröivät KUUMA-seudun kunnat ja kaupungit ovat jo etukäteen vedonneet hallitukseen, että se ei veisi sääntelyä eteenpäin sen arvaamattomien vaikutusten vuoksi.

Kuntaliitto tukee kuntia asian ymmärryksen lisäämiseksi ja uudistuksen kuntavaikutusten hahmottamiseksi, jotta lausuminen kiireisellä aikataululla olisi helpompaa. Kuntaliitto lähettää kuntiin taustamuistion lakiuudistuksen kuntien kannalta tärkeistä huomioista. Kuntaliiton oma lausuntoluonnos valmistuu tammikuun lopulla.

In house -yhtiöiden toiminnan mekaanisesta sääntelystä on käyty runsaasti julkista keskustelua koko hallituskauden ajan. Esimerkiksi markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kannata mekaanisen omistusosuuden lisäämistä lakiin.

– On vaikeaa ymmärtää, miksi tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille valmistellaan uudistusta, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi joulukuussa lakihankkeen edistämisestä.

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen hankintalakiin esitettyihin muutoksiin. Ehdotukset tekevät sen mukaan julkisista hankinnoista ja lainsäädännöstä avoimempaa ja reilumpaa. Uudistus säästää myös julkisia varoja. Esimerkiksi sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimus parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.

Esityksessä ehdotetaan, että julkiset kilpailutukset tulee jatkossa uusia, mikäli niihin tulee vain yksi tarjous. Hankintalakia muutettaisiin pk-yritysten näkökulmasta parempaan suuntaan myös siten, että EU-kynnysarvojen ylittävät hankinnat tulisi lähtökohtaisesti jakaa osiin ja ratkaisusta valittaminen mahdollistetaan. Läpinäkyvyyttä suorahankintoihin parannetaan velvoittamalla hankintayksiköt tekemään suorahankinnoista jälki-ilmoitukset.

Esitetty yhden tarjouksen kilpailutusten uusimisvelvoite voi vähentää hankintojen räätälöintiä tietyille toimijoille.

– Tämä lisää kilpailua ja kasvattaa tarjousten määrää, mikä hyödyttää niin julkista taloutta kuin yrityksiäkin. Vastaavaa keinoa on kokeiltu Tšekissä kohtuullisen hyvillä tuloksilla, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Yritykset jättävät osallistumatta julkisiin hankintoihin usein juuri siitä syystä, että ne ovat räätälöityjä tietyille toimijoille, Jaskari sanoo.

Sidosyksiköitä eli niin sanottua inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä täsmennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että hankintayksikön tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia yhtiöstä, jolta se tekee inhouse-hankintoja.

– Nykyinen laki on mahdollistanut inhouse-yhtiöiden hyödyntämisen ja kilpailutusten välttämisen jopa yhden osakkeen nimellisellä omistuksella, elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannes Torppa Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjät pitää tärkeänä, että sidosyksiköille asetetaan kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Selkeä vaatimus ulottuu myös sidosyksiköiden tytär- ja sisaryhtiöihin. Tämä estää keinotekoiset järjestelyt vaatimuksen kiertämiseksi. Näin varmistetaan, että kilpailu säilyy reiluna ja julkisia varoja käytetään tehokkaasti.

– Suomessa on satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet omilta yhtiöiltään tukipalveluita ilman kilpailutuksia vain prosentin murto-osien omistuksella. Tähän kilpailutusten kiertämiseen pitää vihdoin puuttua”, vaatii Jaskari.

Markkinakartoitus ja -vuoropuhelu ovat keskeisiä laadukkaan hankintaprosessin onnistumiselle. Hallitusohjelman mukaan markkinavuoropuhelu tulisi olla lähtökohtainen osa hankintaprosessia. Tämä ei mietinnön esityksen mukaan vielä toteudu riittävästi.

Esitetty markkinakartoitus olisi pakollinen vasta yli kymmenen miljoonan euron hankinnoissa.

– Jokainen laadukas ja onnistunut hankinta sisältää vuoropuhelun markkinatoimijoiden kanssa. Esitetyssä muodossa hankintayksikkö voisi tehdä jopa yhdeksän miljoonan euron hankintoja ilman minkäänlaista velvoitetta markkinoiden kartoittamisesta, Jaskari sanoo.

Suomen Yrittäjät esittää, että markkinakartoituksesta tehdään pakollinen osa kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja.

– Tämä selkeyttäisi hankintaprosessia ja tukisi kilpailun huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi markkinavuoropuhelun sääntelyä tulisi vahvistaa niin, että se kannustaa entistä avoimempaan yhteistyöhön hankintayksiköiden ja potentiaalisten tarjoajien välillä, Torppa sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)