Valtaosa THL:n kyselytutkimukseen vastanneista esikouluikäisten lasten vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä. Kuormitusta esiintyy kuitenkin erityisesti yhden vanhemman perheissä. Lisäksi perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi kaipaa lisää huomiota.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen FinLapset-kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia esikouluikäisten lasten vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä. Useimmat vastaajat kertoivat voivansa hyvin ja suhtautuvansa optimistisesti tulevaisuuteen.

Viime keväänä toteutettuun kyselyyn vastasi noin 13 000 vuonna 2017 syntyneen lapsen vanhempaa, joka on noin 25 prosenttia kaikista tutkimukseen kutsutuista.

Valtaosa vastaajista kertoi perheensä viihtyvän asuinalueellaan. Lisäksi suurimmalla osalla vanhemmista on luotettavia läheisiä, joiden kanssa jakaa iloja ja suruja, ja joilta saa myös tarvittaessa apua.

– Toisaalta vanhemmilla oli myös monenlaista henkistä kuormittuneisuutta ja taloudellisia vaikeuksia. Esiopetusaika, jolloin lapsi valmistautuu aloittamaan koulunkäynnin ja jolloin myös lasten terveyserot alkavat näkyä, on merkittävä siirtymävaihe koko perheelle. Jotta perheitä voidaan optimaalisesti tukea, on tästä vaiheesta tärkeää kerätä tietoa, sanoo FinLapset-tutkimuksen vastaava tutkija Maaret Vuorenmaa tiedotteessa.

Jopa 40 prosenttia vanhemmista kertoi kokevansa uupumuksen oireita ja heillä oli myös muuta kuormittuneisuutta. Erityisesti yhden vanhemman perheet raportoivat terveysongelmista, yksinäisyydestä ja taloudellisesta niukkuudesta.

Yli kolmannes äideistä, jotka ovat perheen ainoita vanhempia, kertoi joutuneensa tinkimään ruuasta tai lääkkeistä rahan puutteen vuoksi. Lisäksi perheen ainoat aikuiset pitivät usein kiinnostavia harrastuksia liian kalliina.

Kyselyn mukaan esikouluikäiset kuluttavat paljon aikaa ruudun äärellä. Noin puolella lapsista ruutuaika vapaapäivinä on vähintään kaksi tuntia.

– Ruutuaika pitenee helposti iän myötä ja aiheuttaa vajetta lapsen hyvinvoinnille olennaisiin elementteihin kuten uneen, liikuntaan, leikkiin sekä muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen, Vuorenmaa sanoo.

– Yksi keino houkutella lapset pois digilaitteiden ääreltä on tarjota lähialueella perheitä kiinnostavaa, riittävän edullista tai maksutonta vapaa-ajan toimintaa.

Kyselyn mukaan esikouluikäisistä pojista 81 prosenttia ja tytöistä 75 prosenttia kuitenkin liikkuu vapaapäivinä vauhdikkaasti yli tunnin.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat, että lapsen kasvun seuranta neuvolassa oli ollut asiantuntevaa, ja että he olivat tarvitessaan saaneet siihen riittävästi ammattimaista tukea.

74 prosenttia vanhemmista oli tyytyväisiä koko perheen huomiointiin neuvolassa ja vajaa 70 prosenttia oli tyytyväisiä saamaansa vanhemmuuden tukeen. Nämä osa-alueet nousivat kyselyssä terveystarkastusten haavoittuvimmiksi osa-alueiksi. Lisäksi vanhemmat jättivät usein kertomatta omaan jaksamiseen ja parisuhteeseen tarvitsemastaan tuesta ja jäivät osin myös sen takia ilman riittävää tukea.

– Vanhemmuuden kokemukset ovat yksilöllisiä ja muuttuvat lapsen kasvaessa. Vanhempien omien tarpeiden sekä vanhemmuuden tuen tunnistaminen on yksi neuvolan perustehtävistä ja koko perheen hyvinvointiin vaikuttava tekijä, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Sanna Nieminen.

– Neuvolassa vanhempia tulisi rohkaista kertomaan esimerkiksi omasta jaksamisestaan tai parisuhteeseen tarvittavasta tuesta. Erityisesti tulisi huomioida ne yhden vanhemman perheet, jotka kokevat monenlaista kuormitusta.

Lähes kaikkien vanhempien mielestä esikouluikäinen viihtyi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ja lapsella oli hyvä vuorovaikutussuhde ainakin yhden henkilöstön aikuisen kanssa. Tyytymättömimpiä vanhemmat olivat henkilöstön riittävyyteen ja vaihtuvuuteen.

Kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia lapsista oli kokenut kiusaamista varhaiskasvatuksessa, kotona tai muualla.

– Olisi ehdottoman tärkeää edistää lasten turvallista kasvuympäristöä ja yrittää löytää entistä tehokkaampia keinoja kiusaamisen estämiseen, Vuorenmaa sanoo.

Sosiaalihuollon perhepalvelut, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta, tarjoavat tukea vanhemmille ja koko perheelle.

Kyselyn mukaan joka neljäs äiti ja joka viides isä oli tarvinnut sote-palveluja arjen käytännön toimiin sekä keskusteluapua ja ohjausta. Jopa puolet palvelua tarvinneista vanhemmista oli kuitenkin jättänyt kertomatta palvelun tarpeesta ja tyydyttymätön palveluntarve oli yleistä.

– Tulokset velvoittavat vahvistamaan perhepalveluiden tunnettuutta sekä niiden kykyä vastata asiakasperheiden tuen tarpeisiin. On myös vahvistettava ammattilaisten kykyä kohdata asiakkaat tavalla, joka rohkaisee vanhempia kertomaan tuen tarpeistaan. Onneksi alueilla hienosti edennyt perhekeskusten kehittämistyö on jo osaltaan vahvistanut asiakaslähtöistä palveluohjausta sekä ammattilaisten monialaista yhteistyötä, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Hanne Kalmari.

Esikouluikäisten lasten vanhemmille suunnattu FinLapset-kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Huomisen Suomi -hankkeen kanssa. Vastaavaa monipuolista tietoa ei ole esikouluikäisistä aiemmin kerätty.

Kyselyyn kutsuttiin noin 50 000 vuonna 2017 syntyneen lapsen vanhempaa. Siihen vastasi lähes 13 000 vanhempaa, joista 64 prosenttia oli äitejä ja 36 prosenttia isiä tai muita toisia vanhempia.

Tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon kyselyn kokonaisvastaamisaktiivisuus, joka jäi noin 25 prosenttiin. Muita harvemmin kyselyyn vastasivat iältään nuoremmat, ulkomaalaistaustaiset, muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset, lapsen kanssa eri osoitteessa asuvat, perheensä ainoat aikuiset sekä matalammin koulutetut vanhemmat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)