Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjaa hyvinvointialueita jatkamaan raskaana olevien hinkuyskärokotuksia huhtikuun loppuun saakka. Tavoitteena on estää vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia. Rokote on turvallista ottaa raskaana ollessa ja se suojaa syntyvää lasta tehokkaasti hinkuyskältä.

THL on ohjannut hyvinvointialueita tarjoamaan tehosterokotetta hinkuyskää vastaan raskaana oleville elokuusta lähtien. Ohjetta on jatkettu huhtikuun loppuun, sillä hinkuyskää esiintyy edelleen tavanomaista enemmän.

Raskaana olevien rokotuksilla ehkäistään vauvojen hinkuyskätapauksia. Äidin hinkuyskärokotuksen aikaansaamat vasta-aineet siirtyvät sikiöön ja antavat vastasyntyneelle suojan hinkuyskää vastaan. Hinkuyskä on vaarallinen alle 1-vuotiaille ja aivan erityisesti vastasyntyneille, jotka eivät ole vielä ehtineet saada kolmen kuukauden iässä annettavaa ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.

– Äidin rokotus raskauden aikana on turvallista. Se suojaa vauvaa hyvin elämän ensi kuukausina, jolloin vastasyntyneellä on suurin riski saada vakava hinkuyskä. Suomessa jo noin puolet raskaana olevista on ottanut hinkuyskärokotteen, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

Raskaudenaikainen tehosterokote hinkuyskää vastaan on ollut käytössä usean vuoden ajan lähes kaikissa EU-maissa sekä monessa muussa korkean tulotason maassa.

THL suosittelee hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskausviikoilla 16–32, mutta rokotteen voi ottaa myös myöhemmässä raskauden vaiheessa.

Hyvinvointialueet ja neuvolat vastaavat rokotusten järjestämisestä. Rokotuksen voi saada neuvolassa esimerkiksi osana raskausviikoille 22–24 ajoittuvaa terveystarkastusta tai muun määräaikaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Rokotus on vapaaehtoinen ja maksuton.

Rokotteena tarjotaan dtap-rokotetta, jolla on korkea suojateho imeväisikäisten hinkuyskää ja siihen liittyvää kuolleisuutta vastaan. Jos on raskauden aikana sairastanut hinkuyskän tai saanut ikäkausitehosteena annettavan dtap-rokotteen, ei rokoteannosta tarvita.

Kansallisessa rokotusohjelmassa hinkuyskärokotteet annetaan lapsille neuvolassa kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä sekä 4-vuotiaana. Lasten rokotusohjelmaa jatketaan normaalisti riippumatta siitä, onko äiti saanut raskauden aikana hinkuyskärokotteen.

Lisäksi tehosterokotusta tarjotaan kouluiässä kaikille 14–15-vuotiaille sekä nuorille aikuisille 25 vuoden iässä.

Hinkuyskätapaukset ovat lisääntyneet Suomessa ja muualla maailmassa erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Viime vuoden aikana Suomessa raportoitiin yhteensä 2748 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta. Se on selvästi enemmän kuin ennen koronapandemiaa, jolloin tapauksia raportoitiin tyypillisesti 200–500 vuodessa. Käytännössä tautia on esiintynyt tätäkin enemmän, sillä kaikkia tapauksia ei varmenneta laboratoriotutkimuksin.

Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Taudin voi sairastaa useita kertoja elämänsä aikana, sillä sairastettu hinkuyskä ei anna pysyvää suojaa uutta tartuntaa vastaan.

Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu yleensä vähitellen puuskittaiseksi.

Pienillä vauvoilla hinkuyskän oireet voivat olla epätyypillisiä ja yskä voi alkuvaiheessa puuttua kokonaan. Aluksi ainut oire saattaa olla yökkäily, oksentelu tai hengityskatkokset. Vauvoilla jo pelkkä hinkuyskäepäily on yleensä syy ottaa lapsi sairaalaseurantaan.

Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)