Tutkijat selvittivät sosiaalisen median mahdollisuuksia ja uhkia terveydenhuollon potilastyössä. Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet arvioi, että sosiaalisen median ja internetin väärä informaatio vaarantaa potilasturvallisuutta.

Tampereen yliopiston kyselytutkimuksen mukaan terveydenhuollon asiantuntijoilla on ristiriitainen suhde sosiaaliseen mediaan.

Viidennes kyselytutkimukseen vastanneista hoitajista tai lääkäreistä on kohdannut ristiriitatilanteita, joissa potilas tai potilaan omainen on saanut sosiaalisesta mediasta tai internetistä väärää informaatiota. Vastaajien kuvausten perusteella konfliktien syyt liittyvät potilaiden tai heidän omaistensa internetin informaation perusteella tekemiin diagnooseihin sekä hoitovalintoihin.

Vastaajista yli puolet arvioi, että sosiaalinen media ja internet vaarantavat potilasturvallisuutta. Vaikka vastaajat pitivät virheellistä terveysinformaatiota uhkana, suurin osa vastaajista ei puuttunut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa havaitsemaansa virheelliseen informaatioon.

– Salassapitovelvollisuus on keskeinen syy olla puuttumatta virheelliseen tietoon. Moni vastaaja katsoo, että ammatin kertominen ja keskusteluihin puuttuminen saattaa vaarantaa salassapidon. Sosiaalinen median käyttö työaikana ei ole vastaajille sallittua, ja vastaajat haluavat pitää työn ja vapaa-ajan erillään, yliopistotutkija Sinikka Torkkola sanoo tiedotteessa.

Verkon terveysinformaatiosta on myös hyötyä. Vastaajien mukaan sosiaalinen media ja internet auttavat potilasta ymmärtämään sairautta ja sen hoitoa sekä selviytymään paremmin sairautensa kanssa.

Sosiaalinen media on tuonut myös yhä enemmän näkyviin hoidon saajien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollosta. Sosiaalinen media on myös kyseenalaistanut niin terveydenhuollon asiantuntijoiden kuin koko instituution auktoriteettiasemaa.

Sosiaalinen media ja internet muuttavat terveydenhuollon viestintää. Vaikka suurin osa terveydenhuollon asiantuntijoista ei osallistu vuorovaikutukseen potilaiden kanssa sosiaalisessa mediassa, sosiaalinen media on kuitenkin läsnä niin potilaiden hoidossa kuin laajemmin terveydenhuollon ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Digitalisoituva viestintä muokkaa terveydenhuollon viestintää, joka on tähän asti keskitetty pääasiassa viestinnän asiantuntijoille ja pidetty erillään lääkäreiden ja hoitajien työstä.

– Muutokset kyseenalaistavat terveydenhuollon viestintätehtävien työnjaon ja edellyttänevät muutoksia työtehtävissä. Tutkimuksen perusteella on selvää, että tulevaisuudessa terveydenhuollon asiantuntijoiden työssä on aiempaa enemmän muutakin viestinnällistä työtä kuin kiinteästi hoitoon liittyvää vuorovaikutusta, Torkkola kuvaa johtopäätöksiä.

Kyselytutkimus terveydenhuollon muuttuvista viestintäkäytännöistä on julkaistu joulukuussa Media & Viestintä -tiedelehdessä. Kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2019, ja siihen vastasi 490 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastyötä tekevää asiantuntijaa. Tutkimus on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen 2020-luvun vaihteen Suomessa (NEGATE) -hanketta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)