Hyvinvointi korostuu suomalaisten vastauksissa perheen perustamisen edellytyksistä
Suomalaiset nuoret aikuiset ajattelevat, että oikea aika perustaa perhe on ennen 35 vuoden ikää. Tämä selviää Merck Oy:n teettämästä ja Bilendi Oy:n lokakuussa toteuttamasta kvantitatiivisesta Tulevaisuuden vaikuttajat -selvityksestä.
Kysely syventää käsitystä milleniaalien ja Z-sukupolven edustajien ajatuksista perheellistymisen suhteen – ja työelämän roolista siinä. Vakaa työtilanne on edellytys perheen perustamiselle lähes kolmannekselle (29 %) vastaajista.
Suomalaisista vastaajista 90 prosenttia pitää työn joustavuutta tärkeimpänä tekijänä, jolla yritykset voivat auttaa työntekijöitä perhesuunnittelussa.
Joustavuuden puute nousee myös työpaikan hylkäämisperusteena suurimmaksi tekijäksi (81%). Lisäksi Z-sukupolven ja millenniaalien henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa eniten taloudellinen tilanne (71%) sekä palkka ja työolot (69%). Talous ja työ pohdituttavat muutenkin.
Kysyttäessä mikä on merkittävin huolenaihe, kun ajattelet vanhemmaksi tulemista, suomalaiset nuoret aikuiset pitivät sen mahdollista vaikutusta varallisuuteen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Näin vastasi 28%. Nuorten aikuisten perheen perustamiseen liittyvät huolet eroavat jonkin verran muista eurooppalaisista: kun eurooppalaiset ovat eniten huolissaan tarpeesta elämäntapojen mukauttamiselle, suomalaiset kantavat eniten huolta taloudellisista vaikutuksista ja työn ja vapaa-ajan tasapainosta.
– Nuorempien sukupolvien edustajat ovat jo vahvasti mukana työelämässä, myös johtoasemissa yrityksissä ja julkishallinnossa. He muuttavat tapaamme tehdä töitä. Meidän on kuunneltava heitä, ymmärtää paremmin heidän huoliaan ja prioriteettejaan, ja antaa heidän vaikuttaa tulevaisuutemme suuntaan, Merck Oy:n toimitusjohtaja Johanna Bexar-Hannula sanoo tiedotteessa.
Suomalaiset (36 %) korostavat selvästi eurooppalaisia (23 %) enemmän henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä perheen perustamisen edellytyksenä. Erityisesti naiset pitävät hyvinvointia tärkeänä (43 % naisista vs. 29 % miehistä).
– Hyvinvoinnin merkitys nousi esiin vahvasti, Bexar-Hannula toteaa.
Kysely myös paljastaa tietovajeen hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa. 47 prosenttia suomalaisista kertoo tietävänsä hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä vain vähän tai ei mitään. Vaikka tilanne on hieman parempi kuin Euroopassa keskimäärin (54 %), osoittaa tulos merkittävän tarpeen hedelmällisyyteen liittyvän tiedon lisäämiselle.
Verkkomuotoiseen kyselyyn osallistui yhteensä tuhat 20–37-vuotiasta suomalaista eri puolelta maata. Kysely on osa 15 muussa Euroopan maassa tehtyä vuosittaista hanketta, jossa hahmotetaan isoa kuvaa z-sukupolven ja millenniaalien suhtautumisesta aikamme keskeisiin kysymyksiin. Teemoina olivat työ, kestävä kehitys, terveys ja hyvinvointi sekä monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutuminen. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä nuorille sukupolville on tärkeää, mistä he saavat innoituksensa ja toisaalta mikä heitä huolestuttaa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)




















