Peltotukien ehtoihin muutoksia ensi vuonna

Peltotukien ehtoihin on tulossa useita muutoksia vuonna 2025. Muutoksia on luvassa sekä kaikkia maatiloja koskeviin perusvaatimuksiin että tukien ehtoihin. Ensi vuodesta alkaen viljelijä voi valita, täyttääkö maaperän hyvän rakenteen tavoitteen viljelykierron vai viljelyn monipuolistamisen avulla.

Viljelyn monipuolistaminen toteutuu viljelemällä vähintään kahta kasvia, jos tilalla on peltoa 10–30 hehtaaria. Pääkasvia ei voi kuitenkaan olla yli 75 prosenttia tilan peltoalasta.

Jos peltoa on yli 30 hehtaaria, viljelyssä pitää olla vähintään kolmea kasvia. Pääkasvia ei saa olla yli 75 prosenttia tilan peltoalasta eikä kahta pääkasvia yli 95 prosenttia peltoalasta.

Viljelijöille vuosilta 2023 ja 2024 tutussa viljelykierrossa yksivuotisen viljelykasvin pitää vaihtua vuosittain vähintään 33 prosentilla tilan peltoalasta.

Vuonna 2026 on tulossa lisäksi vaatimus monivuotisesta viljelykierrosta. Silloin yksivuotisen kasvin on pitänyt vaihtua kertaalleen edellisten kolmen vuoden aikana tai vaihtua viimeistään vuonna 2026.

Viljelijöiden on pitänyt säilyttää 33 prosenttia maatilansa peltojen ja pysyvien kasvien alasta kasvipeitteisenä 31.10.–15.3. Ehdollisuuden vaatimus säilytysajasta muuttuu siten, että kasvusto pitää säilyttää 31.10. alkaen vuoden loppuun asti. Muutoksen voimaantulon ajankohta varmistuu, kun valtioneuvosto asetus on tullut voimaan.

Muutos ei vaikuta ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite -toimenpiteen ehtoihin ja määräaikoihin. Toimenpidettä peltotukien haussa hakeva viljelijä voi saada ekojärjestelmätukea alasta, jonka säilyttää talven yli kasvipeitteisenä.

Ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite -toimenpiteen ehtoihin tulee kuitenkin helpotus pysyvien nurmien säilyttämisvaatimukseen. Vuoden 2025 peltotukien hausta alkaen säilyttämisvaatimus koskee vain toimenpiteeseen ilmoitettuja pysyvän nurmen lohkoja.

Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sijaitsevien tilojen on pitänyt ilmoittaa neljä prosenttia peltoalastaan tuottamattomaksi alaksi eli kesannoksi. Jatkossa tätä vaatimusta ei enää ole.

Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset tulevat voimaan ensi vuonna. Se tarkoittaa sitä, että viljelijätukien ehtoihin kuuluu jatkossa myös työntekijöiden työehtoihin ja työturvallisuuteen liittyviä asioita.

Vaatimukset koskevat maatiloja, joilla on työvoimaa. Työturvallisuuden tai työehtojen laiminlyönneistä voi jatkossa tulla seuraamuksia tukiin.

Viljelijät voivat varautua sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin maatilojen neuvonnan avulla. Sopivan neuvojan voi valita neuvojarekisteristä. Myös Työturvallisuuskeskus, Maaseudun Työnantajaliitto ja aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset neuvovat työsuhde- ja työturvallisuusasioissa.

Viljelijät voivat perustaa suojavyöhykkeitä vuosina 2025 ja 2026. Aiemman tiedon mukaan suojavyöhykkeiden perustaminen oli mahdollista vain vuosina 2023 ja 2024.

Suojavyöhykkeistä maksetaan maatiloille ympäristökorvausta. Viljelijä voi tarkistaa suojavyöhykkeeksi soveltuvan alan Vipu-verkkoasiointipalvelun karttatasolta tai lohkon tiedoista.

Perustamisen yhteydessä kasvustoa voi lannoittaa, jotta se lähtee nopeasti kasvuun. Vuonna 2025 kasvuston voi perustaa suojaviljaan, jolloin ensimmäinen suojavyöhykevuosi on 2026.

Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvit-toimenpiteessä monimuotoisuuskasvusto on ensi vuodesta alkaen mahdollista perustaa myös saarekkeena tai raitana eli kaistana. Lisäksi monimuotoisuuskasvien alalla sallitaan jatkossa kasvinsuojeluaineiden käyttö pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa.

Nuorten viljelijöiden tulotuen ammattitaitovaatimus helpottuu ensi vuonna. Koulutukseksi riittää toisen asteen tutkinto miltä tahansa alalta – esimerkiksi ammatti- tai ylioppilastutkinto. Tutkinnon lisäksi ammattitaitovaatimuksen voi täyttää tietyllä määrällä opintoja, joihin sisältyy talousopintoja. Jos tuenhakijana on maatalousyhtymä, osakeyhtiö tai muu yhteisömuotoinen hakija, vaatimus täyttyy myös kolmen vuoden luonnonvara-alan työkokemuksella.

Nuoren viljelijän aloitustuen ehdot kevenevät siten, että jatkossa käytössä on vain yksi yrittäjätuloraja.

Vapaaehtoinen viljelijöiden välinen peltojen korvauskelpoisuuksien siirtomahdollisuus päättyy vuoden lopussa. Korvauskelpoisuuksien siirtoa voi hakea loppuvuoden ajan kunnasta lomakkeella 471.

Lohkon pitää olla korvauskelpoinen, jotta viljelijä voi saada luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta, luomukorvausta, yleistä hehtaaritukea, pohjoista hehtaaritukea tai nuorten viljelijöiden tukea.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.