Yrittäjämäisellä osaamisella tuetaan merkittävällä tavalla kunnan elinvoimaa. Mikä tahansa kunta voi nyt ottaa käyttöön käytännönläheisen uuden kehittämismallin, jonka avulla yrittäjyyskasvatus integroidaan tavoitteellisesti osaksi kunnan toimintaa. Naantali ja Parainen ovat ottaneet mallin käyttöön pilottikuntina.

Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Valtakunnallinen YES ry ovat rakentaneet kuntien käyttöön uuden mallin ja työkalut, joilla kunta voi kehittää yrittäjyyskasvatusta tavoitteellisesti ja strategisesti.

– Yrittäjyys ja yrittäjämäinen osaaminen ovat elinvoimaisen kunnan tukipilareita. Yrittäjyyskasvatuksella on valtava potentiaali kunnalle, joka haluaa vahvistaa yrittäjämäistä osaamista ja -toimintakulttuuria kattavasti ja tavoitteellisesti oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyönä, Varsinais-Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio kertoo tiedotteessa.

Kunnat, jotka ovat kehittäneet ja panostaneet yrittäjyyskasvatukseen, ovat olleet kärkisijoilla kunnan elinvoiman eri tekijöitä mittaavissa tutkimuksissa, kuten Yrittäjien Kuntabarometrissa. Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella -hankkeessa rakennettu uusi malli on kehitetty yhteistyössä kahden varsinaissuomalaisen pilottikunnan, Naantalin ja Paraisten, kanssa.

Molemmissa kunnissa on tehty aktiivista ja onnistunutta yrittäjyyskasvatusta jo ennen hanketta. Paraisille ja Naantaliin on nyt rakennettu kehittämisohjelmat tukemaan ja kehittämään kunnan yrittäjyyskasvatusta ja elinvoimaa.

– Yrittäjyys, yrittäminen ja osallisuus ovat Naantalissa keskeisiä arvoja. Lapsilla ja nuorilla on tärkeä ja aktiivinen rooli osana paikallista yhteisöä, joka ei jätä ketään syrjään. Asetimme elinvoimaohjelmamme yhdeksi keskeisistä toimenpiteistä yrittäjyyskasvatuksen pysyvän toimintamallin luomisen. Uskomme, että mallin ja sen toteuttamista koordinoivan tiimin työn kautta saamme lisää vaikuttavuutta ja pysyvyyttä tekemiseen, toteaa Naantalin elinkeinopäällikkö Lassi Rosala.

Naantalin tavoitteena on mallin avulla muun muassa lisätä oppilaitosten yhteistyötä työelämän ja yrittäjien kanssa sekä yhteisiä projekteja eri toimijoiden välillä, kokeiluja sekä oppilaiden oman osaamisen tunnistamista.

Paraisilla yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen nähdään tärkeänä keinona tukea lasten ja nuorten kasvua sinnikkäiksi, yhteisöllisiksi ja kykeneviksi yksilöiksi, jotka ovat valmiita tulevaisuuden haasteisiin.

– Tämä työ vahvistaa paitsi kaupungin elinvoimaisuutta, myös nuorten valmiuksia kokeilla rohkeasti ja oppia epäonnistumisista. Olemme jo rakentaneet yhteisön, joka kannustaa nuoria osallistumaan – "meidän Paraisilla" oppiminen ulottuu koko kaupunkiin. Seuraavaksi syvennämme yrittäjyyskasvatusta vahvistamalla nuorten taitoja ja asenteita, jotta he voivat toimia vastuullisina kansalaisina ja pärjätä tulevaisuuden työelämässä, Paraisten suomenkielisen koulutuksen opetuspäällikkö Katriina Sulonen toteaa.

Yrittäjyyskasvatuksen uusi kehittämismalli julkistettiin 13. marraskuuta Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella -seminaarissa Turussa. Malli on prosessi, joka tarjoaa kunnalle selkeät askelmerkit sekä joukon helppokäyttöisiä menetelmiä ja työkaluja. Keskiössä on tiimi, johon kuuluu kunnan toimijoiden ja oppilaitosten edustajien lisäksi yrittäjiä ja muita työelämän sekä kolmannen sektorin edustajia. Paraisille ja Naantaliin tällaiset tiimit on nyt perustettu.

Yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuden kehittäminen osana kunnan tai alueen muuta elinvoimatyötä edellyttää vahvaa yhteistä tahtotilaa sekä tiivistä ja sujuvaa yhteistyötä eri sektoreita ja organisaatioita edustavien toimijoiden välillä. Uusi kehittämismalli auttaa varmistamaan, että yrittäjyyskasvatus ei jää erilliseksi toiminnaksi vaan integroidaan osaksi oppilaitosten ja kuntien rakenteita ja toimintakulttuuria. Tämä on ratkaisevaa pitkäjänteisen vaikuttavuuden kannalta.

– Jos yhteistyöltä puuttuvat käytännön työkalut ja yhteisen tekemisen raamit, jää yrittäjyyskasvatuksen huomioiminen valitettavan usein vain sanojen tasolle. Yrittäjyyskasvatus ei voi olla yksittäisten toimijoiden varassa, vaan sen on oltava osa kasvatuksen ja koulutuksen sekä päätöksenteon ja johtamisen kokonaisuutta. Tämä edellyttää resursseja ja tukea kunnan johto- ja luottamushenkilöiltä, sekä jatkuvaa arviointia ja kehittämistä, YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen sanoo.

Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella – kehittämismalli kuntiin (2023–2024) -hanketta on rahoittanut Varsinais-Suomen liitto. Hankkeessa kumppanina on toiminut Aliats Oy.

YES-verkosto toimii sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. YES-aluetoimijat työskentelevät eri puolilla Suomea kehittämisyhtiöissä, koulutuskuntayhtymissä, uusyrityskeskuksissa ja yrittäjäjärjestöissä. YES-alueverkostoa tukee ja koordinoi Valtakunnallinen YES ry.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)