UKK-instituutin työikäisten väestötutkimuksissa kestävyyskuntoa arvioidaan kuuden minuutin kävelytestillä. Tuoreiden analyysien mukaan keski-ikäisille sopiva vähimmäistavoite on noin 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky ja 600 metrin kävelymatka.

Kestävyyskunnolla on merkittävä vaikutus fyysiseen toimintakykyyn ja arkiaktiviteettien kuormittavuuteen. Viime aikoina on puhuttu paljon kestävyyskunnon huolestuttavista trendeistä ja fyysisen toimintakyvyn riittävyydestä eri ikäryhmissä. Millaista kestävyyskunnon tasoa voi pitää riittävänä, jos tavoitteena on liikkumisrajoitteeton arki ja vähintään kohtalaiseksi koettu fyysinen kunto? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta UKK-instituutin KunnonKartta-aineistosta, johon oli yhdistetty vuosina 2017 ja 2021 kerätyt työikäisten väestötutkimusten tulokset.

Sekä kuuden minuutin kävelytestin matka että testin perusteella arvioitu maksimaalinen hapenottokyky ennustivat odotetusti heikoksi koettua fyysistä kuntoa ja fyysisen toimintakyvyn rajoitteita.

– Kun kävelymatkalle tai arvioidulle maksimaaliselle hapenottokyvylle pyrittiin löytämään raja-arvo, jonka alapuolella fyysisen toimintakyvyn rajoitteet ja heikoksi koettu fyysinen kunto ovat todennäköisiä, raja asettui koko joukossa noin 600 metriin ja 30 ml/kg/min tasolle, UKK-instituutissa liikuntafysiologina toimiva Olli-Pekka Nuuttila kertoo tiedotteessa.

Maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvo asettui samalle tasolle kuin aiemmassa UKK-instituutin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kuntotason yhteyttä päivittäisen liikkumisen korkeimpaan tehoon.

Kun tuloksia analysoitiin erikseen ikä- ja sukupuolikohtaisesti, havaittiin raja-arvojen kuitenkin laskevan iän myötä ja lisäksi naisten raja-arvot olivat miehiä matalampia. Raja-arvot seurasivat melko tarkasti ikä- ja sukupuolikohtaista alimman kuntokolmanneksen rajaa ja todennäköisyydet heikolle koetulle fyysiselle kunnolle tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteille olivat merkittävästi pienempiä jo keskimmäisessä kuntokolmanneksessa.

Tutkimusasetelma oli poikkileikkaus, minkä vuoksi tuloksista ei voi päätellä suoria syy-seuraussuhteita. Tulokset kuitenkin puoltavat riittävän kestävyyskunnon merkitystä, jotta arjen toiminnoista kyetään selviämään ilman koettuja rajoitteita.

– On tärkeää huomioida, että jo varsin pieni muutos kestävyyskunnossa vähensi tässä tutkimuksessa tarkasteltuja riskejä huomattavasti, Nuuttila summaa.

The Journal of Sports Medicine and Physical Fitness -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kestävyyskuntoa mitattiin kuuden minuutin kävelytestillä, josta tarkasteltiin sekä kävelymatkaa että arvioitua maksimaalista hapenottokykyä. Tutkittaviksi valikoitiin 40–69-vuotiaat miehet ja naiset, koska tätä nuoremmissa ikäluokissa toimintakyvyn rajoitteet olivat melko vähäisiä.

KunnonKartta-tutkimuksessa työikäisten koettua fyysistä kuntoa, terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn rajoitteita selvitettiin tutkimuskyselyllä. Fyysisen toimintakyvyn rajoitteita arvioitiin kysymällä kolmiportaisella asteikolla, kokeeko henkilö rajoitteita erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Tässä tutkimusjulkaisussa analysoitiin koettuja liikkumiskyvyn rajoitteita kahden kilometrin kävelyssä ja useamman kerroksen portaiden nousussa.

UKK-instituutin väestötutkimusten toteuttamista rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)