Parhaiten menestyvien yritysten perustajat ovat usein entuudestaan hyvätuloisia tai tulevat yrittäjäperheestä. Yrittäjäksi ryhtyminen kasvatti kuitenkin merkittävästi tuloja pidemmällä aikavälillä taustasta ja aiemmista tuloista riippumatta.

Tutkijat Jarkko Harju Tampereen yliopistosta, Toni Juuti Laboresta ja Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) tarkastelivat laajojen väestötason aineistojen avulla suomalaisten yrittäjien tulokehitystä ja menestymistä yrittäjänä. Tutkimuksen mukaan vanhempien yrittäjätausta ja aiempi menestys työelämässä ovat yhteydessä yrittäjänä menestymiseen, mutta yrittäjät ansaitsivat keskimäärin paremmin kuin palkansaajat taustasta tai aiemmasta tulotasosta riippumatta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten listaamattomien yritysten perustajien tuloja ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja sen jälkeen. Tutkimuksen perusteella uuden listaamattoman osakeyhtiön perustajat tienasivat kymmenen vuotta yritystoiminnan aloittamisen jälkeen keskimäärin noin 20 prosenttia enemmän kuin palkkatyössä olevat, kun tuloerot ennen yrittäjäksi ryhtymistä huomioidaan.

Iso osa yrittäjistä oli hyvätuloisia jo ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Peräti 17 prosenttia yrittäjistä kuului parhaiten tienaavan viiden prosenttiin joukkoon väestöstä ja yli viisi prosenttia kuului parhaiten tienaavan prosentin joukkoon. Aiemmin työmarkkinoilla menestyneet korkeapalkkaiset henkilöt myös menestyvät erityisen hyvin yrittäjinä.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yrittäjyys on yhteydessä tulojen kasvuun koko tulojakaumalla, eli yrittäjäksi ryhtyminen parantaa tuloja myös aiemmin keski- ja pienituloisilla. Lisäksi uusien yrittäjien todennäköisyys päätyä parhaiten tienaavan prosentin joukkoon on huomattavasti suurempi kuin palkansaajan riippumatta tulojen lähtötasosta.

– Tutkimuksen mukaan menestyvät yrittäjät ovat usein jo entuudestaan hyvätuloisia, mutta keskimäärin yrittäjyys myös kasvattaa tuloja merkittävästi, alkuperäisestä tulotasosta riippumatta. Lisäksi iso osa yritysten menestyksestä kanavoituu työntekijöille palkkojen kautta, muistuttaa tutkija Toni Juuti Laboresta tiedotteessa. 

Vanhempien yrittäjätausta lisää sekä todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi että menestyä yrittäjänä. Siinä missä palkansaajista noin joka kymmenennellä on ainakin yksi yrittäjävanhempi, yrittäjillä näin on yli puolella.

Yrittäjäperheiden lasten perustamat yritykset myös menestyvät muita yrityksiä paremmin sekä liikevaihdolla että työntekijöiden lukumäärällä mitattuna. Kun huomioidaan erot alkupääomassa ja toimialojen välillä, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen yrittäjäperhetaustaisten yrittäjien yritykset ovat noin kaksi kertaa suurempia. Vanhempien tuloilla ei sen sijaan näytä olevan yhteyttä yrittäjäksi ryhtymiseen tai yrittäjänä menestymiseen.

– Yrittäjäperheiden lasten yritykset menestyivät keskimääräistä paremmin vanhempien tulotasosta riippumatta, mikä osoittaa, että yrittäjätausta vaikuttaa yrittäjänä menestymiseen enemmän esimerkin ja ylisukupolvisen henkisen pääoman kuin varsinaisen rahallisen pääoman kautta, Juuti selittää tutkimuksen tuloksia. 

Tutkimuksessa käytettiin laajoja suomalaisia väestötason rekisteriaineistoja yrittäjistä ja heidän yrityksistään 90-luvulta 2020-luvulle. Tämä ainutlaatuinen aineisto mahdollisti yksilöiden seuraamisen ajallisesti sekä ennen yrityksen perustamista että sen jälkeen, tarjoten yksityiskohtaisen kuvan yrittäjyyden menestystekijöistä. Tutkimuksen tulokset ovat kuvailevia eivätkä osoita syy-seuraussuhteita yrittäjien taustan ja tulokehityksen tai yrityksen menestyksen välillä.

Korkeat tulot ennen yrittäjyyttä ja vanhempien yrittäjyyskokemus ovat yhteydessä yrittäjäksi siirtymiseen ja yritystoiminnan menestykseen. 

Menestys jakautuu laajalle joukolle työntekijöitä, ja yrittäjyyteen liittyvä henkilökohtaisten tulojen kasvu on samanlaista riippumatta yrittäjän tulohistoriasta tai perhetaustasta. 

Yrittäjien yliedustus tulojakauman huipulla johtuu sekä hyvätuloisten valikoitumisesta yrittäjiksi että yrittäjyyden tuomasta tulojen kasvusta. 

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)