Turun ja Helsingin välille suunniteltu nopea ja radan luotettavuutta parantava raideyhteys, Länsirata, on etenemässä pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti toteutusvaiheeseen. Valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat kevään aikana neuvotelleet sopimuksen ehdoista, joilla voidaan siirtyä Länsiradan rakentamisvaiheeseen.

Turun kaupunkia on neuvotteluissa edustanut kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen. Neuvotteluiden tuloksena syntynyt sopimus edellyttää vielä kaikkien osapuolten toimivaltaisten päätöksentekoelimien päätökset. Turussa lopullisesta rahoituksesta päättää valtuusto.

Turussa sopimus tulee Turun kaupunginhallituksen käsittelyyn torstaina 20. kesäkuuta. Valtion osalta eduskunta tekee keskeiset päätökset osana valtion talousarvion käsittelyä.

Siirtyminen rakentamisvaiheeseen koskee tässä vaiheessa seuraavia osahankkeita: Espoo-Kirkkonummi, Vihti-Lohja, Salo-Hajala sekä Nunna-Kupittaa. Lisäksi tällä hallituskaudella on tarkoitus laatia koko yhteysvälin rakentamissuunnitelma ja aloittaa yhteysvälien Espoo-Kirkkonummi ja Salo-Hajala rakentaminen. Tällä hallituskaudella aloitettavien osahankkeiden kustannusarvio on yhteensä noin 600 miljoonaa euroa.

– Turun kaupungin näkökulmasta sopimuksen tavoitteena on ennen kaikkea varmistaa se, että hankeyhtiöllä on riittävät valtuudet lähteä neuvottelemaan komission kanssa heinäkuussa mahdollisesti saatavan CEF-tuen ehdoista, kertoo Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen.

Kevään aikana käydyissä sopimusneuvotteluissa on haettu yhteisymmärrystä hankkeen rakentamisvaiheen rahoituksen ehdoista. Nyt osakkaiden käsittelyyn tulevan sopimusehdotuksen mukaisesti valtio sekä osakkaana olevat kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla.

Kuntien osuus jakautuu näiden kesken erikseen sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi yhtiölle annetaan oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Tähän on oikeus vasta sen jälkeen, kun valtion ja kuntien rahoitus sekä CEF-tuki on käytetty.

– Lopullisesti rahoitusosuudet sovitaan osakassopimuksella syksyn aikana. Kaikkien osapuolten tulee se myös hyväksyä, kertoo kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen tiedotteessa.

Länsiradalle on haettu merkittävää tukea myös EU:n liikenneverkko-ohjelmasta, CEF:stä. Hakemus jätettiin tammikuussa ja alustavia päätöksiä odotetaan heinäkuun aikana. Hankkeeseen jo myönnetty EU:n CEF-tuki ja parhaillaan vireillä olevasta hausta mahdollisesti saatava CEF-tuki vähentävät yhtiön tarvetta ottaa vierasta pääomaa.

– Hakemuksen yhteydessä teetetty hyöty-kustannussuhdelaskelma osoittaa Länsiradan kannattavuuden parantuneen oleellisesti, sanoo Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen.

Tämän hallituskauden aikana tullaan käyttämään vain osa valtion ja kuntien rahoituksesta. Vierasta pääomaa ei tulla käyttämään.

Osakkaat jatkavat neuvotteluja varsinaisesta osakassopimuksesta.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana ollut Helsinki ei osallistu rakentamisvaiheen rahoittamiseen.

Yhtiön taloudellisten riskien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Yhtiön on tuotettava ennen jokaisen osahankkeen käynnistämistä arvio hankkeen kustannuksista. Osahanke voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun yhtiön osakkaat ovat todenneet, ettei hanke sisällä poikkeuksellista kustannusnousua.

Lisäksi kustannuskehitystä seurataan huolellisesti. Jos hankkeiden kustannukset ylittävät riittävästi arvioidut kustannukset, tarvitaan jatkamisesta erillisiä päätöksiä ja tällöin kustannusvastuuta jaetaan valtion ja kuntien välillä.

Valtio vastaa rakentamisvaiheen jälkeen rakennettavan omaisuuden hoito- ja kunnossapitokustannuksista. Yhtiön rakentama omaisuus siirretään valtiolle viimeistään rakentamisvaiheen päättyessä tai yhtiö muutetaan valtion sataprosenttisesti omistamaksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)