Ahvenanmaalainen kirjailija Anni Blomqvist (1909–90) ei halunnut, että häntä kutsutaan kirjailijaksi, vaan kertojaksi. Hänen hautakiveensä ei kaiverrettu kuitenkaan kumpaakaan, vaan yksinkertaisesti ”äiti”. Siihen oli omat syynsä. Blomqvistin kaikkein tunnetuin työ on viisiosainen romaanisarja Myrskyluoto, joka valmistui vuonna 1973. Kun Myrskyluoto suomennettiin, tuli siitä jättimenestys myös mantereen puolella.

Nöyrä ja vaatimaton Blomqvist varttui kymmenlapsisessa kalastajaperheessä ja asui koko elämänsä Vårdön kunnan Simskalan saarella. Tämä tausta näkyi kaikista hänen tarinoistaan.

Blomqvist osasi kuvata tavallisten saaristolaisten perinteistä elämänmuotoa, usein arkisen aherruksen kautta. Hän toi tarinoihin myös omia sekä sukulaistensa kokemuksia karun saariston arjesta.

Myrskyluoto-sarjan taustalla kummittelee myös surullinen tragedia, jonka Blomqvist joutui kokemaan vuonna 1961. Hänen Valter-miehensä ja poikansa Tommy hukkuivat myrskyssä. Kirjojen kirjoittaminen oli Blomqvistille hänen oma tapansa purkaa suurta surua ja läheisten menettämistä. Herkkyys näkyy teksteissä.

Romaanisarjassa merkittävimmän henkilöhahmon, sitkeän Myrskyluodon Maijan, esikuvana oli Annin isotäti Maria Lovisa Mickelsdotter. Myrskyluodon Maijasta on kehittynyt suomalaisten rakastama klassikkotarina, joka nousi koko kansan tietoisuuteen vuonna 1976. Ohjaaja Åke Lindman loihti Blomqvistin kirjojen pohjalta todella vaikuttavan televisiosarjan, joka meni tunteisiin.

Sarjaa kuvattiin Blomqvistin kotimaisemissa ja se ponnahti heittämällä katsojalukutilastojen kärkeen. Kerta kaikkiaan tyylikkään kokonaisuuden viimeisteli Lasse Mårtensonin säveltämä musiikki, joka myös menee luihin ja ytimiin.

Blomqvistin kotisaari sijaitsee nykyisinkin varsin haastavan matkan päässä. Perille pääsee kahden lauttamatkan jälkeen. Kävipä itse presidentti Urho Kekkonenkin puolisoineen tervehtimässä kirjailijaa tämän kotimaisemissa.

Kotitalo Strömmen on nykyisin kirjailijaresidenssi sekä kotimuseo. Vuonna 1987 Blomqvist menetti vanhoilla päivillään vielä Bengt-poikansa meren aaltoihin. Toisen poikansa muistoksi hän kirjoitti teoksen Havet finns inte mer. Juuri nämä sanat löytyvät myös heidän yhteisestä hautakivestään.

Myrskyluodon Maija voitonkulku on jatkunut aika ajoin myös eri teattereiden lavoilla, mutta todellisen paluun huipulle se teki elokuvana tänä vuonna. Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama sovitus sai odotetun ensi-iltansa viime tammikuussa.

Ylistystä kerännyt elokuva on saanut 70-luvun kaltaisen hurmion päälle ja Myrskyluodon Maija on tämän vuoden ylivoimaisesti katsotuin kotimainen elokuva.

Heikki Möttönen