Yksi viinimaailman kuuluisuuksista, ellei peräti klassikoista, on ranskalainen Chateauneuf-du-Pape. Nimensä mukaisesti paavin uusi linna on peräisin paavin tiluksilta 1300-luvun eteläisestä Rhonesta. Tuttavallisemmin kyse oli paavi Johannes XXII:n kesämökistä, josta on jäljellä enää seinä.

Viinitarhojen istuttamisen jälkeen paavinistuin päätettiin siirtää Roomasta Avignoniin, eikä asiaan varmasti ollut vaikuttamatta viinikulinarismille otollinen ympäristö. Nykyisinkin viriili viiniturismi saa pontta historiasta, jossa herkkusuina tunnetut kirkonmiehet kehittävät viinituotantoa sen aikaiseen huippuunsa.

Paavien osalta paluu arkeen koitti kirkon suuren skisman myötä vuonna 1377, kun yhtäkkiä kaksi paavia hallitsi eri lokaatioissa. Kukapa nyt Avignonin viinikukkuloilta haluaisi poistua?

Châteauneuf-du-Pape on alkuperäluokiteltu 3 200 hehtaarin viinialue (AOC, Appellation d’origine contrôlée ), jossa tuotetaan viiniä sekä punaisena että valkoisena. Moni alueella vieraillut kiinnittää huomiota viinitarhojen maaperään, joka on kuin kivimeri.

Pienet pyöreät kivilajit viinitarhoilla takaavat lämmön varastoitumisen lisäksi sen, että köynnösten juurakot saavat juuri optimaalisen määrän vettä ja elintilaa. Köynnökset ovatkin hyvin vanhoja, usein yli satavuotiaita. Sallittuja rypälelajikkeita oli pitkään kolmetoista, mutta nykyisin viiniin voidaan sallitusti käyttää jopa 18 eri rypälettä.

Yhden rypäleen lajikeviinejä ei juuri poikkeuksia lukuun ottamatta tehdä, vaan papin taika perustuu rypäleiden konsentraatioon.

Syvät juuret maistaa. Tuotanto-olosuhteiden, historian ja käsityön korottama viinin hinta on tyylikkään maun väärti. Edullisemmatkin Rhônen viinit ovat kuitenkin saman tyylisiä, joista etenkin Gigondas muistuttaa paljon Châteauneuf-du-Papea.

Kaikille Rhônen viineille yhteistä on niiden loistava sopivuus haudutukselle, valkosipulille ja yrteille (bouquet garni). Siispä perinteinen pääsiäislammas on mitä oivin pari paavin tilusviinille.

Châteauneuf-du-Pape Domaine du Vieux Lazaret 2021

Chateauneuf-du-Papen alueella vaikuttaa noin 300 tuottajaa, joista kuuluisimpia ovat Clos de Papes ja Chateau de Beaucastel. Pruuviin valikoitui hyvän hyllysaatavuuden Domaine du Vieux Lazaret, jonka nimi viittaa vanhaan luostarisairaalaan.

Viinitarhojen ympäröimä rakennus toimi köyhien ja sairaiden hoivalaitoksena 1700-luvulla, mutta sitä käytettiin myös ruttotartunnan saaneiden eristykseen. Tästä knoppi pääsiäispöytään.

Perinteikkään tuottajan lasarettiviinissä rypäleet koostuvat alueelle tuttuun tapaan kolmentoista rypäleen blendistä. Klassinen rhônelaiset Grenache, Shiraz ja Mourvedre hallitsevat tasapainoista makua, joka on syvän marjainen, luumuinen, hennon lakritsainen ja yrttinen.

Samettisen ensipuraisun jäljiltä lausuntaohje ”satönöf-dy-pap” soljuu kuin viini karahviin. Dekantoida tätä viiniä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse. Se on hämmentävän kypsä vuosikerraksi 2021, eli ehdottomasti jo nyt juotavissa. Viini toimii hienosti lammasruokien, valkosipulisen jugurttikastikkeen, kasvispata ratatouillen ja juustojen ”kyytipappina”.

Ranska, Rhöne, AC Châteauneuf-du-Pape

Tuottaja: Famille Quiot / Jérôme Quiot

Hinta: 35,98 € / 0,75 l

Eveliina Portnoj