Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen karhukannan vahvistuneen edelliseen vuoteen verrattuna. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2 100–2 250 yksilöä ennen elokuussa alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 20 prosenttia suurempi kuin viime vuoden arvio. Karhukanta on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2021.

─ Kannan runsastuminen edelliseen arvioon verrattuna juontunee osaltaan siitä, että metsästyspoistuma jäi vuonna 2022 olennaisesti pienemmäksi kuin kertaakaan vuosina 2016–2021. Muutos kaadettujen karhujen määrässä johtui etenkin siitä, ettei Pohjois-Karjalassa ollut lainkaan karhunmetsästystä vuonna 2022. Metsästysverotus jäi pienemmäksi myös vuonna 2023, kertoo tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) tiedotteessa.

Vuosina 2017–21 karhun metsästykseen myönnettiin kaatolupia aiempaa enemmän suhteessa kannan arvioituun yksilömäärään. Metsästyksen tavoitteena oli katkaista vuonna 2012 alkanut kannan kasvu.

Kannan kehitykseen vaikuttaa myös karhun biologia. Metsästysverotus voi heijastua myöhään aikuistuvan ja hitaasti lisääntyvän eläimen kannankehitykseen niin, että vaikutukset näkyvät usean vuoden aikajänteellä. Lisääntyvien naaraiden poistuminen kannasta korvautuu hitaasti, koska naaraat saavat ensimmäiset pentunsa yleensä vasta neljävuotiaina.

Arvio karhukannasta pohjautuu petoyhdyshenkilöiden kalenterivuonna 2023 kirjaamiin karhun pentuehavaintoihin. Karhuhavainnoista (yhteensä 9 084) pentuehavaintoja oli yhteensä 1 178. Pentuehavainto tarkoittaa havaintoa, jossa on tavattu emo ja alle vuoden ikäinen jälkeläinen.

─ Havaintoaktiivisuudessa on todennäköisesti vuosien välisiä eroja, jotka heijastuvat myös kanta-arvioihin, Heikkinen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)