Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat yhteensä 13 miljardia euroa viime vuoden aikana. Kasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä oli noin seitsemän miljardia, ja varoja oli vuoden päättyessä yhteensä 251 miljardia euroa.

– Sijoitusten kasvu johtui osakemarkkinoiden hyvästä kehityksestä viime vuonna. Myös korkosijoituksista saatiin pitkästä aikaa kohtuullisen hyviä tuottoja, kuvaa Telan analyytikko Kimmo Koivurinne tiedotteessa.

Työeläkevarojen nimellistuotto vuoden 2023 ajalta oli 6,3 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, oli 2,6 prosenttia. Osakesijoitukset olivat tuottaneet vuoden lopussa reaalisesti 5,0 prosenttia, korkosijoitukset 3,9 prosenttia ja vaihtoehtoiset sijoitukset 0,9 prosenttia, kiinteistösijoitusten jäädessä reaalituotossa 10,3 prosenttia miinukselle. Kymmenen vuoden aikajänteellä työeläkevarojen kokonaistuotto on ollut reaalisesti 3,5 prosenttia vuodessa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Varojen omaisuuslajikohtainen tai maantieteellinen jakautuminen ei juuri muuttunut vuosineljänneksen aikana.

Tämän vuoden aikana neuvotellaan Suomen seuraava eläkeuudistus. Työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on neuvotella uudistus, joka vakauttaisi julkista taloutta ja sisältäisi sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän. Uudistukselle annettu tavoite on vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yksityisalojen työeläkkeissä on rahoitusvaje, joka johtuu etenkin laskeneesta syntyvyydestä.

– Työeläkevarojen sijoitustuottojen parantamiseen tähtäävä uudistus voi ratkaista osan sopeutustarpeesta, mutta se ei ratkaise kaikkea, sanoo Koivurinne.

Työeläkealalla on pohdittu keinoja sijoitustuottojen lisäämiseksi ja käytännössä kyse olisi osakeriskin lisäämisestä eli sijoittamisesta entistä enemmän osakkeisiin. Telan jäseninä olevat työeläkevakuuttajat pitävät hyvänä osakepainon maltillista nostamista.

– Osakkeista on saatu hyviä tuottoja, mutta niiden painoa kannattaa lisätä vain maltillisesti, sillä erityisesti korkoympäristön muutoksen myötä myös muut omaisuuslajit tuottavat kohtuullisesti. Osakkeiden voimakas lisääminen pienentäisi myös sijoitusten hajauttamisesta saatavia hyötyjä merkittävästi, Koivurinne toteaa.

Vuoden 2024 viimeinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen tuottoisa korkosijoitusten osalta. Hyvän viimeisen vuosineljänneksen ansiosta kaikkien korkosijoitusten nimelliseksi vuosituotoksi tuli 7,6 prosenttia. Vuosien 2010–19 aikana niiden keskimääräinen nimellinen vuosituotto oli 3,1 prosenttia.

Osakeriskin lisäämiseen tähtäävä sijoitusuudistus koskisi yksityisalojen työeläkevakuuttajia ja tarkoittaisi niiden riskinottoa rajaavan lainsäädännön ja laskuperusteiden tarkistamista. Yksityisaloilla eläkevakuuttajien vakavaraisuutta säädellään tiukemmin kuin esimerkiksi julkisalojen eläkevakuuttajaa Kevaa, joka ilmoitti syksyllä nostavansa sijoitussalkkunsa riskitasoa.

Nykyisellään yksityisalojen eläkevaroista noin 50 prosenttia on osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa. Maltillinen osakepainon nosto voisi tarkoittaa pyrkimistä vajaan 60 prosentin osuuteen.

– Työeläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitustuottojen avulla on hyvin pitkäjänteistä työtä. Eläkevarojen koviakin heilahteluja on siedettävä, ja toisaalta sijoitusuudistuksen hedelmiä ei voida poimia heti. Eläkeuudistuksen tavoitteena tulisi olla huojentaa nyt syntyneiden pienten ikäluokkien maksutaakkaa, sanoo Koivurinne.

Eläkevarojen määrää koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja sekä aineellisia hyödykkeitä. Telan tilastoimat eläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)