Suomen meritaimenkannoissa on suurta vaihtelua eri jokien välillä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) syksyn seurantojen perusteella suurimmat poikastiheydet ovat Suomenlahden joissa.

Vaellusesteiden poistot, virtavesien kunnostukset, kalastusrajoitukset ja luonnontaimenen rauhoitus ovat parantaneet usean Suomen rannikkojoen meritaimenkannan tilaa.

– Parhaiten myönteinen kehitys näkyy Suomenlahden pienissä puroissa ja Isojoella. Perämereen laskevissa joissa meritaimenkannat eivät ole vahvistuneet yhtä selkeästi, kertoo Luken erityisasiantuntija Ville Vähä tiedotteessa.

Suomenlahden alkuperäisistä taimenkannoista Mustajoen poikastuotanto palautui nopeasti hyvälle tasolle kesän 2022 kalakuolemien jälkeen. Sen sijaan Ingarskilanjoessa kesänvanhojen taimenten poikasten tiheydet olivat pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Myös Espoon-, Mankin- ja Sipoonjoen vesistöissä viime vuosi oli varsin heikko.

Alkuperäisten taimenkantojen ohella Luke seuraa myös kotiutettujen taimenkantojen tilaa Helsingin ja Espoon puroissa. Kotiutuskohde on joko taimenen vanha elinympäristö, josta se on päässyt häviämään tai täysin uusi ympäristö, johon luontaisesti lisääntyvä taimenkanta on pystytty tuomaan. Lähes kaikissa kohteissa kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat ennätystasolla, parhaimpana Longinoja. Myös Kymijoen alaosilla havaittiin tavanomaista enemmän taimenen kesänvanhoja poikasia.

Pohjanlahden alueella alkuperäisten meritaimenkantojen seurantaa tehdään Tornionjoen vesistön sivujoissa, Naami-, Äkäs-, Paka- ja Kangosjoella, sekä lisäksi Lestijoella ja Isojoella. Suurimmat kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat Pakajoella ja Äkäsjoella. Pakajoen poikastiheys oli noin kolminkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

Isojoella kesänvanhoja taimenen poikasia tavataan nykyään yli kaksinkertainen määrä verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Lisäksi Isojoen sivujokien seurannoissa on havaittu erittäin korkeita poikasmääriä. Lestijoen taimenkannan tila on ollut jo pitkään huolestuttava. Sähkökoekalastuksissa löydetään vain yksittäisiä taimenen poikasia, eikä suurimmalta osalta kalastettuja alueita löydy poikasia lainkaan.

Tornionjoen nousukalojen kaikuluotauksella voidaan arvioida lohimäärien ohella myös taimenen nousun runsautta. Alkukesällä Tornionjokeen arvioitiin nousseen selkeästi enemmän taimenia kuin aiempina vuosina. Tätä tukevat myös kalastajien tekemät havainnot lohen pyynnin yhteydessä vapautetuista taimenista. Taimen on ollut rauhoitettu Tornionjoella vuodesta 2013 alkaen.

Luke seuraa vuosittaisilla sähkökalastuksilla tärkeimpien meritaimenkantojen poikastiheyksiä. Tornionjoella, Isojoella ja Longinojalla on myös arvioitu vaelluspoikasten ja aikuisten jokeen nousevien meritaimenten määriä. Lisäksi on kerätty muuta tutkimustietoa muun muassa kalamerkintöjen ja genetiikan avulla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)