Pohjola Vakuutuksen tilastoista selviää, että autojen lisälämmittimet ovat aiheuttaneet viallisena tai väärin käytettyinä monenlaista vahinkoa aina tulipaloihin asti.

Kovat pakkaset aiheuttavat päänvaivaa autoilijoille, selviää Pohjola Vakuutuksen vahinkodatasta. Usein jo auton käynnistäminen osoittautuu ongelmaksi talvella, sillä auton kylmäkäynnistys rasittaa moottoria ja lisää polttoaineenkulutusta. Pitkään kylmänä seisseen auton käynnistäminen ilman lämmitystä voi jopa rikkoa moottorin.

Auton moottorin ja sisätilan esilämmitystä suositellaan jo viiden asteen lämpötilassa. Tähän tarkoitukseen valmistetut lisälämmittimet voivat toimia sähköllä tai olla polttoainekäyttöisiä.

– Polttoainekäyttöinen lämmitin on huomattavasti nopeampi kuin sähköinen, mutta se on myös ympäristölle haitallisempi, Pohjola Vakuutuksen ajoneuvokorvauspalveluiden korvauspäällikkö Sami Reinikka kertoo tiedotteessa.

Tarpeellisuudestaan huolimatta lämmittimien oikeaoppinen käyttö ei ole kaikilla hallussa – ja se voi johtaa vakaviinkin vahinkoihin. Pohjola Vakuutuksen asiantuntija listaa yleisimmät sisälämmittimiin liittyvät vahingot ja kertoo, miten ne voi välttää.

Lämmittimen johto unohtuu kiinni autoon.

– Tyypillisin lämmittämiseen liittyvä vahinkotilanne on inhimillinen virhe, jossa lämmittimen johto unohdetaan irrottaa sähkötolpasta ja lähdetään ajamaan. Silloin tuhoa voi aiheutua sekä tolpalle että autolle. Tällaisten vahinkojen korvausten keskihinta autolle on noin 1 000 euroa, Reinikka kertoo.

Hän peräänkuuluttaa autoilijoilta tarkkaavaisuutta ja muistuttaa, ettei piuhaa saisi muutenkaan jättää kiinni pistorasiaan ja roikkumaan tolpan ulkopuolelle, sillä johto voi vikaantua ja aiheuttaa sähköiskun vaaran.

– Tärkeää on myös varmistaa, että lämmitin on yhteensopiva tolpan kanssa. Jos lämmitin on erittäin tehokas, ei tolpan kapasiteetti välttämättä riitä. Se voi johtaa sulakkeen palamiseen.

Oikosulku aiheuttaa tulipalon. Toiseksi yleisimpiä vahinkoja ovat lisälämmittimiin liittyvät palot. Suurin osa palovahingoista on erilaisten oikosulkujen ja viallisten johtojen aiheuttamia.

Autoilijan onkin hyvä varmistaa, että käyttää vain autokäyttöön tarkoitettua lämmitintä valmistajan ohjeen mukaan. Myös johtojen tarkistaminen aina käytön yhteydessä voi auttaa välttämään vakavan vahingon.

– Pienemmissä palovahingoissa on selvitty tuulettamalla tai otsonoimalla auto, mutta pahimmillaan lisälämmittimestä alkaneen palon myötä palanut oman auton lisäksi myös autotalli tai naapurin auto, Reinikka varoittaa.

Lämpötilaero rikkoo tuulilasin. Moni autoilija on ällistynyt kylmällä säällä, kun auton lisälämmittimen käynnistämisen myötä tuulilasi on haljennut kuin itsestään. Ilmiön taustalla on yleinen vahinko: jos tuulilasissa on ennestään pieni särö, voi iso ero sisä- ja ulkolämpötilan välillä aiheuttaa tuulilasin halkeamisen.

– Pienikin kiveniskemä kannattaa korjauttaa viipymättä, sillä tuulilasin vaihtaminen on monin verroin kalliimpaa kuin särön korjaaminen, Reinikka muistuttaa.

Jos lämmitintä käyttää pitkään, isot lämpötilaerot voivat aiheuttaa haasteita myös auton ovissa. Silloin kosteus tiivistyy lukkoihin ja tiivisteisiin, ja kun lämpötila laskee, ne jäätyvät.

Käytä vain autokäyttöön tarkoitettua lämmitintä valmistajan ohjeen mukaan. Asenna lämmitin oikeaan asentoon ja kiinteästi autoon.

Käytä vain laadukkaita talvikäytön kestäviä kaapeleita – unohda jatkojohtoviritykset. Pidä lämmittimen ympäristö puhtaana ja vapaana tavarasta.

Tarkista lämmitysaika käyttöohjeesta, äläkä jätä lämmitintä yöksi päälle.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)