Renkaat kelin mukaan -kampanja kiinnittää jälleen huomiota rengasvalintojen turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja Liikenneturva kehottavat autoilijoita seuraamaan sää- ja keliennusteita ja vaihtamaan ajoissa talvimoodiin niin renkaiden kuin ajotavan osalta.

Liikenneturvan johtava asiantuntija Juha Valtonen nostaa kärkeen asian, mitä ei kannata unohtaa.

– Arvio talvirenkaiden vaihdosta kannattaa tehdä oman liikkumisen ja tarpeiden mukaisesti. Jos vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi joukkoliikennettä ei ole, tulee talvirenkaat vaihtaa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Vaihda asenne talviasetuksiin ajoissa. Seuraa sääennusteita ja kelivaroituksia. Vaihda talvirenkaisiin ennen ensiliukkaita. Suunnittele matka ja matkustustapa. Aja ennakoiden ja pidä turvaväliä.

Kesäkuussa 2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä 1.11.–31.3., jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaita saa käyttää kelin vaatiessa muulloinkin. Nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden käyttöä ei rajoiteta, joten ne voi vaihtaa alle hyvissä ajoin ennen liukkaita kelejä.

– Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että talvikelillä käytetään hyväkuntoisia nasta- tai kitkarenkaita. Kuljettaja on vastuussa siitä, että auton alla on keliolosuhteisiin sopivat renkaat, toteaa erityisasiantuntija Juuso Suomento liikenne- ja viestintäministeriöstä tiedotteessa.

Nastattomilta talvirenkailta vaaditaan M+S-merkinnän lisäksi lumipitomerkintää (3PMSF) joulukuusta 2024 alkaen. Rengasvalinnassa kannattaa tukeutua myös EU-rengasmerkintään, joka tarjoaa tietoa renkaan polttoainetaloudellisuudesta, ohiajomelusta ja suorituskyvystä märkä-, lumi- ja jääpidon osalta.

Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 mukaisesti Suomessa pyritään lisäämään informaatio-ohjausta ilmanlaadun ja turvallisuuden kannalta parhaista rengasvalinnoista.

– Nastarenkaat kuluttavat päällysteitä ja aiheuttavat runsaasti katupölyä. Kitkarenkaiden käytön yleistyminen parantaisi kaupunkien ilmanlaatua erityisesti keväisin, perustelee ympäristöministeriön erityisasiantuntija Katja Ohtonen.

Asiantuntija-arvion mukaan nastarengaskulutuksesta johtuva päällysteiden ja tiemerkintöjen uusimistarve tie- ja katuverkolla on vuosittain jopa 90 miljoonaa euroa. Nastarengaskulutus korostuu kaikkein vilkkaimmilla teillä. Vähäliikenteisillä väylillä urautuminen ja vauriot johtuvat pääasiassa muista tekijöistä.

Väyläviraston selvityksessä päivitettiin tutkimustietoa talvirengastyypin vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen. Kitkarenkaat ovat nykyaikaisissa autoissa aiempaa turvallisemmat, ja niiden osuuden Suomessa voisi tuplata ilman oleellisia haittavaikutuksia liikenneturvallisuuteen tai talvikunnossapitoon.

Tekniikan Maailman talvirengasvertailun (TM 18/2023) mukaan ”nasta- ja kitkarenkaiden suorituskykyero on vuosien mittaan kaventunut, ja kehitys näyttää edelleen jatkuvan. Vaikka nastarenkaiden ominaisuudet ovat jatkuvasti kehittyneet, kitkarenkaat ovat kehittyneet enemmän. Parhaiten kehitys näkyy nykykitkarenkaiden parempana pitona ja ajettavuutena jääkeleillä”.

Tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti kaipaisi vertailutietoa myös kuluneiden renkaiden suorituskyvystä ostopäätösten tueksi.

– Kaikki renkaathan ovat liikenteessä enemmän tai vähemmän kuluneita. Viimeisin laajempi vertailu on lähes kymmenen vuoden takaa. VTI:n tutkimuksessa havaittiin, että nasta- ja kitkarenkaiden väliset erot jääpidossa kaventuvat merkittävästi kulumisen myötä.

Viime kädessä valinta nasta- ja kitkarenkaiden välillä tehdään kunkin yksilöllisten tarpeiden ja painotusten pohjalta.

– Kampanjasivuiltamme renkaatkelinmukaan.fi löytyvä talvirengasvalitsin auttaa pohtimaan omia rengasvalintoja kokonaisvaltaisesti turvallisuuden, taloudellisuuden, mukavuuden ja käytännöllisyyden sekä ympäristövaikutusten kannalta, Lahti vinkkaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)