Koronaviruksen leviämisen torjumiseksi kansalaisille on suositeltu muun muassa kasvomaskien käyttöä, käsihygieniaa ja etäisyyden pitämistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista hyväksyi suositukset ja koki niiden sopivan omiin arvoihinsa. Kansalaissuoja-hankkeen tutkijat katsovat, että yhteiskunta onnistui perustelemaan ihmisille torjuntatoimien merkityksen ja hyödyn, jota seuraa muiden auttamisesta.

Lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että katastrofielokuvien stereotypiat itsekkäistä ja panikoivista ihmisistä eivät pidä paikkaansa. Todellisuudessa haluamme kriisitilanteissa suojella ja auttaa toisiamme. Kansalaissuoja-hankkeen tutkimuksessa tehtiin sama havainto.

Tutkimus selvitti, missä määrin suomalaiset olivat motivoituneita koronasuositusten noudattamiseen ja mikä heitä siinä motivoi.

Tutkimustulosten mukaan suuri osa suomalaisista koki psykologisten perustarpeiden täyttymistä koronan torjuntatoimien yhteydessä. Valtaosa koki suositusten noudattamisen arvojensa mukaiseksi (autonomian perustarve). He kokivat osaavansa noudattaa niitä suositellulla tavalla (kykenevyyden perustarve) ja useimmat kokivat, että torjuntatoimia noudattaessa on voinut osoittaa välittämistä muita kohtaan (yhteenkuuluvuuden perustarve). Valtaosa raportoi suositusten noudattamisen luoneen yhteenkuuluvuuden tunnetta muihin. Vain alle viidennes vastaajista koki vähän tai ei ollenkaan yhteenkuuluvuutta toimiessaan koronan estämiseksi.

Ihmiset, jotka kokivat toimet tärkeiksi ja niiden olevan linjassa omien arvojensa kanssa, noudattivat todennäköisemmin suosituksia. Tällöin ihmisen katsotaan kokeneen omaehtoista motivaatiota. Suomalaiset, jotka kokivat ulkoista motivaatiota, eli joiden motivaatio perustui kokemukseen välttää painostusta tai arvostelua, raportoivat harvemmin noudattavansa suosituksia.

– Motivaation laadulla on erityisen suuri rooli tilanteissa, joissa suositusten noudattamista ei voi tai ei ole eettistä valvoa. Ei olisi realistista esimerkiksi vahtia, että maskeja käytetään huolellisesti ohjeen mukaan, toteaa tutkija Kaisa Saurio tiedotteessa.

– Tutkimuksemme osoitti, että Suomessa onnistuttiin pandemian alussa perustelemaan torjuntatoimien merkityksellisyys ja muiden auttamisesta tuleva hyöty.

Omaehtoisen sisäisen motivaation merkitys on todettu useissa muissa tutkimuksissa. Sisäinen motivaatio johtaa paljon kestävämpään ja laadukkaampaan toimintaan kuin ulkoinen motivaatio.

– Lisäksi on myös eettisistä syistä tärkeää, että erityisesti elämää jollain tavalla rajoittavat tai vaikeuttavat toimet ovat hyväksyttäviä ja merkityksellisiä, Saurio toteaa.

Kriisitilanteissa ja torjuntatoimien suunnittelussa tulisi tutkijoiden mukaan huomioida se, miten ne tukevat psykologisia perustarpeita.

– Jopa noin 80 prosenttia vastaajista koki, että heillä on ollut paljon tai ainakin jonkin verran valinnanvapautta siinä, kuinka toteuttaa toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Verrattuna moniin muihin maihin, Suomessa pystyttiin antamaan pitkälti suosituksia kansalaisten toiminnan ohjaamiseksi, sen sijaan että olisi käytetty pakkoja ja sanktioita, toteaa sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen.

Psykologiset perustarpeet on tärkeää huomioida myös viestinnässä.

– Ohjeita ei ole mahdollista kokea merkityksellisiksi mikäli suositusten perustelut ovat epäselviä, Hankonen sanoo.

– Perustelujen lisäksi viranomaisten kannattaa osoittaa ymmärtävänsä suositusten noudattamisessa kohdatut haasteet ja vaikeudet. Ihmisiä kannattaa muistuttaa yhteisestä arvopohjasta ja kanssaihmisten suojelun tärkeydestä.

Tutkijaryhmän jäsenistä Nelli Hankonen ja Frank Martela ovat aiemmin olleet muotoilemassa motivaatiopsykologiaan perustuvia kriisiviestinnän periaatteita.

Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Tampereen yliopistosta, Aalto yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Kansalaissuoja-hanketta rahoitti Suomen Akatemia.

Aineisto kerättiin kansallisesti edustavassa kyselyssä, johon osallistui 2 272 suomalaista aikuista toukokuussa 2021, jolloin Suomessa oli edelleen voimassa rajoituksia sekä suosituksia koronan leviämisen estämiseksi.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin Health Psychology and Behavioral Medicine -tiedejulkaisussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)