Heti kun kahvipaketti avataan, kahvin eteeriset öljyt alkavat hapettua ja maku heikkenee pikkuhiljaa. Siksi kahvi tulisi aina säilyttää omassa pakkauksessaan, ilmatiiviissä ja kannellisessa purkissa.

– Parhaiten kahvi säilyy viileässä. Kahvin säilyttämisestä jääkaapissa voi olla pientä etua, mutta vain siinä tapauksessa, että se ei joudu kosketuksiin voimakkaiden hajujen, kuten homejuuston ja sipulin kanssa. Huonoin mahdollinen kahvipurkin säilytyspaikka on lieden lähellä, kertoo tiedotteessa kahviasiantuntija Cecilia Mérus, joka toimii Arvid Nordquist Finlandin maajohtajana.

Oikea annostelu kahvia on seitsemän grammaa kahvijauhetta 1,25 desilitraa vettä kohti. Jos joskus tekee mieli vähän vahvempaa ja intensiivisempää kahvia, niin lisämitallinen kahvijauhetta ei ole oikea konsti. Se tekee kahvista vain karvaampaa. Oikea tapa on vaihtaa kahvijauhe tummapaahtoisempaan.

– Jos kotona on käytössä tarkka keittiövaaka, kannattaa tarkistaa, että omasta kahvimitasta tulee juuri tuo seitsemän grammaa. Vesisäiliön mittaaminen käy myös helposti. Kaada keittimeen tasan puoli litraa vettä ja tarkista, että se on neljän kupin viivan kohdalla, vinkkaa Mérus.

Kahvikupillisessa on 98,2 prosenttia vettä. Veden laatu vaikuttaa suoraan kahvin makuun. Käytä aina raikasta, puhdasta ja kylmää vettä, ja kaada vesi keittimeen aina puhtaalla astialla. Veden kalkki- ja rautapitoisuus vaikuttavat kahvin makuun, siksi esimerkiksi kesämökin kaivovedellä keitetty kahvi voi maistua erilaiselta kuin kotona keitetty.

– Kahvinkeittimiin jää jokaisen keittämisen jälkeen niin sanottu jäännösvesi, jotta keitin toimii oikein. Jos keitin on useita viikkoja esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla käyttämättä, niin kannattaa pyöräyttää keittimen läpi ensin pelkkää puhdasta vettä, jotta varmistetaan hyvä kahvin maku. Jos kesämökillä ei ole talvella lämmitystä, kannattaa tuo kahvinkeittimen jäännösvesi kaataa ennen talven tuloa pois, jotta se ei jäätyessään riko keitintä. Näin varmistetaan, että seuraavan mökkikauden alettua voidaan nauttia taas hyvästä kahvista, muistuttaa Mérus.

Vaikka tummapaahtoisen kahvin suosio on kovassa kasvussa, suurimman osan kahvivalinta on edelleen vaaleapaahtoinen suodatinkahvi.

Kahvipapujen alkuperä, lajike ja laatu vaikuttavat oleellisesti kahvin makuun. Paahtaminen on kahvin valmistuksen tärkeä vaihe. Paahdettaessa raakakahvi muuttuu vihreästä ruskeaksi. Paahdon jälkeen kahvi jauhetaan. Erilaisia kahvinvalmistustapoja ja kahvijuomia varten tarvitaan erilaisia jauhatuksia, jotta juomasta tulisi mahdollisimman aromikasta. Kahvi voidaan jauhaa erittäin hienoksi, hienoksi, puolikarkeaksi tai karkeaksi käyttötarkoituksen mukaan. Jauhatusasteista hienojakoisin on espressojauhatus ja karkein pannujauhatus.

Aistinvarainen arviointi näkö-, tunto-, haju- ja makuaistia käyttäen on olennaista kahvien laadun määrittelyssä ja sekoitusten laatimisessa. Kahvia saatetaan maistaa jopa toistakymmentä kertaa sen matkalla pavusta kuppiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)