Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat kaksi miljardia vuoden toisella neljänneksellä. Varoja oli kesäkuun päättyessä yhteensä 243 miljardia euroa. Kasvu oli pitkälti kansainvälisen osakemarkkinan hyvän kehityksen ansiota.

Vuoden toinen vuosineljännes tarjosi työeläkevaroille kohtuullista tuottoa, käy ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista. Varojen lasku vuoden 2022 aikana taittui kyseisen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kuluvan vuoden alkupuolisko toi varoihin viiden miljardin kasvun.

– Työeläkesijoitusten tuottoja siivitti kansainvälisen osakemarkkinan hyvä kehitys alkuvuoden aikana. Pohjoisamerikkalaista osakemarkkinaa ja erityisesti sen teknologiasektoria vauhditti tekoälyn potentiaali. Myös korkomarkkinoilta saatiin tuottoja. Samaan aikaan kiinteistömarkkinat ja vaihtoehtoiset sijoitukset polkivat kutakuinkin paikallaan, kuvaa Telan analyytikko Kimmo Koivurinne tiedotteessa.

Työeläkevarojen nimellistuotto vuosineljännekseltä oli 3,1 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, oli 0,2 prosenttia. Osakesijoitusten tuotot olivat vuosineljänneksen aikana reaalisesti 1,9 prosenttia muiden jäädessä reaalituotossa miinukselle. Pitemmällä reilun kymmenen vuoden aikajänteellä kokonaistuotto on reaalisesti 3,7 prosenttia.

Varojen omaisuuslajikohtaisessa tai maantieteellisessä jakautumisessa oli muutosta vuosineljänneksen aikana hyvin vähän.

– Osakesijoitusten osuus on kasvanut kattamaan yli puolet eläkesalkusta, mikä nostaa pitkän aikavälin tuotto-odotusta. Hajautuksen alueellinen tarkastelu kertoo, että kotimaan sijoitusten osuus on vuosien saatossa supistunut. Noin kymmenesosa sijoituksista kohdistuu euroalueelle ja pääosa eli yli 70 prosenttia muualle maailmaan. Puhtaasti rahoitusteorian näkökulmasta eläkesijoituksia tulisi hajauttaa vielä nykyistäkin enemmän ulkomaille, arvioi Koivurinne.

Työeläkkeiden rahoituksessa on Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan yksityisaloilla pitemmällä aikajänteellä vaje. 2050-luvulla on näillä näkymin nähtävissä eläkemaksun korotuspaine, joka johtuu eliniän pitenemisestä ja etenkin tällä ja viime vuosikymmenellä laskeneesta syntyvyydestä.

Tällä hetkellä odotetaan, millaiseksi hallitusohjelman kirjaus työeläkejärjestelmän kehittämisestä täsmentyy. Hallitusohjelmassa kehittämisestä haetaan keinoja eläkemaksun vakauttamiseen ja julkisen talouden vahvistamiseen pitkällä aikavälillä.

– Työeläkevarojen merkitys eläkkeiden rahoituksessa on väestörakenteen muutoksen takia kasvanut ja kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä. Sijoitustuottojen parantamiseen tähtäävän uudistuksen on hyvä olla mukana, kun seuraavaa eläkeuudistusta suunnitellaan, sanoo Telan analyysitoimintojen johtaja Jari Sokka.

Käytännössä tuottojen parantamisessa on kyse sijoitusriskin lisäämisestä eli sijoittamisesta entistä enemmän osakkeisiin. Sokka muistuttaa, että rahoituksen vahvistaminen sijoitustuottojen avulla on hyvin pitkäjänteistä työtä.

– Sijoitustuottoja kasvattamalla voidaan parantaa työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä. Jos sijoitustoimintaan tehdään uudistus, sen tuloksia voidaan arvioida aikaisintaan useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua. Mikään tuottojen parannus ei voi kertaheitolla ratkaista työeläkejärjestelmän koko tulevaisuutta, sanoo Sokka.

Hallitusohjelmassa työeläkejärjestelmästä toivotaan vetoapua muun julkisen talouden ongelmiin. Vielä tarkennusta odottava automaattinen vakauttaja tarkoittaisi käytännössä, että eläkkeitä leikattaisiin tavalla tai toisella, kun työeläkejärjestelmän taloudessa tai muussa julkisessa taloudessa menee huonosti.

– Voidaanko samanaikaisesti ottaa lisää riskiä sijoittamisessa ja siirtää muuta riskiä nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien kannettavaksi, Sokka kysyy.

– Suomessa on pidetty arvossa hallitusohjelmassakin mainittua työeläketurvan etuusperusteisuutta, jossa eläke maksetaan luvatun suuruisena. Eläkeajan toimeentulon ennakoitavuus on tärkeää järjestelmässä, jossa aikahorisontti on ihmisen elämän mittainen, Sokka korostaa.

Eläkevarojen määrää koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja sekä aineellisia hyödykkeitä. Telan tilastoimat eläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)