Kelassa seurataan, miten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrät ja väestöosuudet kehittyvät. Pitkään jatkunut kasvu työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrissä pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 2021. Sama kehitys jatkui vuonna 2022.

Vuoden 2022 lopussa yhteensä 7 566 iältään 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Määrä on 1,37 prosenttia koko ikäryhmästä. Vuonna 2021 vastaava lukumäärä oli 7 598 ja väestöosuus 1,39 prosenttia. Alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2022 lopussa 25 140 (väestöosuus 1,98 %) ja vuoden 2021 lopussa oli 25 299 (väestöosuus 2,01 %).

– Käänne laskuun näkyy erityisesti kaikista nuorimmassa, 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Viimeisten kahden vuoden aikana vähenemistä on tapahtunut mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö Kelasta tiedotteessa.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrän väheneminen jo kaksi vuotta peräkkäin on tärkeä havainto. Huoli nuorten syrjäytymisestä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä on ollut nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen ja lainmuutosten taustalla. Vuoden 2019 alusta nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada NUOTTI-valmennusta ja muita nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairaus- tai vammadiagnoosia aiempaa kevyemmällä hakuprosessilla.

On tärkeä seurata, jatkuuko kehitys nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä saman suuntaisena.

– Nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen myötä yhä useampi nuori, jolla on kohonnut riski jäädä opiskelun ja työelämän ulkopuolelle, on ohjautunut Kelan kuntoutusetuuksien saajaksi. Monesta näkökulmasta on ehdottomasti parempi, että työkyvyttömyyseläkkeen sijaan nuoria on pystytty tukemaan matalan kynnyksen kuntoutuspalveluilla, toteaa tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta.

Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (F00-F99). Erityisesti kaikista nuorimmilla, 16–24-vuotiailla, yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus, joka kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään. Viime vuonna 3 473 alle 25-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.

Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähestyttäessä 30–40 vuoden ikää. Vuonna 2022 yhteensä 3 033 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32-F33) vuoksi eläkkeellä oli 2 255.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)