Merentutkimusalus Arandan tutkimusmatka suuntautuu tällä viikolla Utöstä etelään. Suomen ympäristökeskuksen, Rajavartiolaitoksen ja Museoviraston asiantuntijat tutkivat vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylkyä mahdollista öljynpoisto-operaatiota varten. Hylyn tankeissa arvioidaan olevan kevyttä polttoöljyä noin 100 000 litraa.

– Panssarilaiva Ilmarisen hylky on merkittävä ympäristöriski. Mikäli se alkaisi vuotaa öljyä, öljy ajautuisi kohti Suomen rannikkoa ja Saaristomerta, jos tuuliolosuhteet olisivat tyypillisiä. Vuotava öljy olisi vaaraksi meriluonnolle, toteaa projektipäällikkö Tommi Kontto Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Jos tyhjennysoperaatioon päädytään, se on tarkoitus kilpailuttaa ja tehdä vuoden 2024 aikana.

Suomalainen panssarilaiva Ilmarinen upposi ajettuaan miinaan. Laivan hylky makaa noin 80 metrin syvyydessä osittain pohjamutaan uponneena. Työskentely tässä syvyydessä asettaa tutkimuksille omat haasteensa.

Tutkimuksen tarkoitus on laatia hylystä 3D-malli jatkotoimenpiteitä varten ja selvittää, miten hylky voitaisiin tyhjentää öljystä. Mallintamisessa käytetään merentutkimusalus Arandan hydroakustisia laitteistoja, ja hylkyä kuvataan lisäksi ROV-sukellusrobotilla.

Matkan aikana otetaan vesi- ja sedimenttinäytteitä hylyn ympäriltä, mutta itse hylkyyn ei kajota. Hylky kuuluu hautarauhan piiriin, mikä on huomioitu tutkimussuunnitelmassa. Mikäli tankkeja päädytään tulevaisuudessa tyhjentämään, hautarauha varmistetaan operaation aikana.

Suomen aluevesillä arvioidaan olevan toista tuhatta hylkyä. Suuressa osassa niistä voi olla jäljellä merkittäviä määriä öljyä tai muita ympäristölle vaarallisia aineita.

Korkean riskin hylkyjä on lähes 30. Ne ovat tyypillisesti ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.

Panssarilaiva Ilmarisen tutkimukset ovat osa Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa -hanketta, joka saa rahoituksen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Hankkeen vastuuorganisaatio on Suomen ympäristökeskus ja sen toteuttamiseen osallistuvat erityisesti Merivoimat ja Rajavartiolaitos. Suomen ympäristökeskus vastaa ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta ja saneerauksesta. Rajavartiolaitos vastaa pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljyvahingoissa ja aluskemikaalivahingoissa ja sovittaa yhteen siihen varautumista. Rajavartiolaitos on aktiivisesti mukana tukemassa toimenpiteitä, joilla vähennetään etupainotteisesti hylkyjen vuotoriskejä, jotta pitkäkestoisilta ja kalliilta torjuntatoimenpiteiltä voitaisiin välttyä.

Hylkyjen saneerausmahdollisuuksia selvittävässä ja saneerauksia toteuttavassa hankkeessa on tähän mennessä saneerattu neljä hylkyä: ruoppaaja Veli Hangon edustalla, kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä sekä moottorialus Beatris Iniön selällä. Edellä mainittujen hylkyjen tyhjennysoperaatiot tehtiin Merivoimien toimesta muiden viranomaisten tuella.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–23 on merkittävä panostus vesien suojeluun. Sen tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkien jätevesistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)