Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä 15–74-vuotiaita oli kesäkuussa 8 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli kesäkuussa 12 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 78,6 prosenttia. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 7,1 prosenttia.

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 kesäkuussa 2 737 000 (virhemarginaali ±35 000), mikä oli 8 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 4 000 vähemmän ja työllisiä naisia 12 000 enemmän kuin vuoden 2022 kesäkuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli kesäkuussa 79,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 79,7 prosenttia. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste pysyi samassa 79,7 prosentissa kuin edellisen vuoden kesäkuussa ja naisten työllisyysaste nousi 0,2 prosenttiyksikköä 79,9 prosenttiin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,8 prosenttia, mikä oli sama kuin vuotta aiemmin.

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa 211 000 (virhemarginaali ±24 000), mikä oli 12 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 126 000 ja naisia 85 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 7,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,3 prosenttia, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 5,9 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli kesäkuussa 15,8 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 15,2 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 11,1 prosenttia.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli kesäkuussa 1 179 000, mikä oli 12 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)