Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 1 800 euroon. Keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa, kun se edellisvuonna oli 1 784 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tuoreesta tilastosta.

– Lähes 70 prosentilla suomalaisista kokonaiseläke oli alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö oli naisia. Yli 3 000 euron eläkettä sai viime vuonna noin kymmenen prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa oli miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.

Vuonna 2022 miesten keskieläke oli 2 070 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 658 euroa eli viidenneksen vähemmän.

– Sukupuolten välinen ero keskimääräisen eläkkeen tasossa muuttuu hitaasti. Ero on kymmenessä vuodessa kaventunut kaksi prosenttiyksikköä, tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino toteaa.

Eläke-ero heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.

Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, jossa keskieläke oli 2 177 euroa. Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli 1 607 euroa.

Kuntatasolla Kauniainen erottui edelleen muista 3 311 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 466 euroa, Helsingissä 2 288 euroa. Myös monissa muissa maakunnissa oli kuntia, joissa keskieläke oli koko maan keskiarvoa suurempi. Suomen pienin keskieläke oli Soinin kunnassa, 1 366 euroa.

Miesten ja naisten eläke-erot olivat suurimmat Uudenmaan kunnissa. Kauniaisissa naisten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 085 euroa pienempi kuin miehillä. Espoossa sukupuolten ero oli 942 euroa.

Suomessa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 34 prosenttia, kun tilastointiperusteena käytetään yli 16-vuotiaita.

Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asui Etelä-Savossa, jossa eläkkeensaajien osuus oli 45 prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asui Kainuussa, lähes 44 prosenttia väestöstä. Kolmanneksi eniten asui Kymenlaaksossa, jossa eläkkeensaajia oli lähes 42 prosenttia.

Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 181 000 henkilöä, yli viisi prosenttia työikäisestä väestöstä (16–64-vuotiaat). Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus oli suurin Kainuussa, yli kahdeksan prosenttia. Pienimmät osuudet olivat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, molemmissa reilut kolme prosenttia.

Suomessa maksettiin vuonna 2022 eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia 34,9 miljardia euroa. Eläkkeistä 31,4 miljardia euroa maksettiin työeläkkeinä. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,5 miljardia euroa.

Valtaosa eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä. Vanhuuseläkkeiden summa oli 29,3 miljardia euroa.

Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.

Tietoihin eivät sisälly osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat. Eläketulot ovat bruttosummia.

Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)