Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli talvella 2022–23 noin 120 000 valkohäntäpeuraa. Arvion 95 prosentin todennäköisyysväli on 112 000–128 000 yksilöä. Kanta-arvio on laskettu uudella hirvitalousaluekohtaisella (HTA) mallilla, joka huomioi aiempaa paremmin kannan kehitykseen vaikuttavia alueellisia eroja.

− Uudella mallilla saatujen lukujen valossa kanta on pienentynyt viime vuodesta (−13,6 %) ja on selvästi parin vuoden takaista huippua alempi (−20,3 %). Tehostettu metsästys kannan pienentämiseksi näyttää tuottaneen tulosta, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.

Nopeasti kasvanut valkohäntäpeurakanta ja tarve sen vaikutusten hallinnalle ovat vauhdittaneet kannanarvioinnin kehittämistä. Nyt julkaistussa kanta-arviossa käyttöön otettu hirvitalousaluekohtainen (HTA) malli hyödyntää alueellista tietoa ja on siten tärkeä askel tutkimukseen perustuvassa riistanhoidon kehittämisessä.

─ HTA-mallin etuna on tuottavuuteen ja kuolleisuuteen vaikuttavien alueellisten erojen huomioiminen, minkä ansiosta erityisesti tiheän kannan alueista saadaan luotettavampi arvio, Aikio kertoo.

Ensimmäinen arviointimenetelmän kehitysaskel otettiin jo viime kaudella, kun jahdinaikaisten näköhavaintojen kautta vasatuotosta saatiin ajantasaista ja alueellisesti edustavaa tietoa. On tärkeää, että havaintojen aktiivista keräämistä jatketaan.

Koko maan valkohäntäpeurakannassa on viimevuotisen arvion tavoin sataa aikuista kohden 59 vasaa (95 % luottamusväli 56–62 vasaa). Aikuiskannan sukupuolijakauma oli 1,25 naarasta yhtä urosta kohden (95 % todennäköisyysväli 1,15–1,41 naarasta/uros). Tässä on pientä laskua viimevuodesta, mutta muutos mahtuu arvion virhemarginaaliin.

Syksyllä alkavalla metsästyskaudella kannan koon pienentäminen nykyisestä edellyttäisi 61 000–67 000 yksilön saalismäärää. Arvio perustuu nykyisen kannan koon ja rakenteen tunnuslukuihin.

Valkohäntäpeuran kannan alueellinen jakautuminen on edellisvuoden kaltainen. Kannan koko pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosalla (63 %) valkohäntäpeurajahtia harjoittavista riistanhoitoyhdistyksistä. HTA-mallin arvion perusteella kanta pieneni 13,6 prosenttia viimevuotisesta. Muutos oli suurin tiheän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla.

Suomen valkohäntäpeurakannan koko on arvioitu 2016 alkaen vuosittain bayesläiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vuotuisen metsästyssaaliin, metsästäjien paikalliset kannan koon arviot, vasatuoton, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman. Helmikuun 15. päivä päättyneen metsästyskauden jälkeen kannan kokoa analysoitiin sekä HTA-mallilla että koko maan mallilla. HTA-malli asettaa aineiston alueelliselle tarkkuudelle koko maan mallia suurempia vaatimuksia, minkä vuoksi sen avulla voitiin mallintaa valkohäntäpeurakannan kehitystä vain viimeisen seitsemän vuoden ajalta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)