Työeläkevarat laskivat viime vuonna, lasku ei vaikuta eläkkeiden rahoitukseen

Suomalaisten työeläkevarat laskivat yhteensä 17 miljardia euroa vuoden 2022 aikana. Varoja oli vuoden päättyessä 238 miljardia. Laskua aiheutti inflaation myötä kohonnut korkotaso, joka osui sekä korko- että osakesijoitusten arvostuksiin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä lasku taittui.

Vaikea maailmantilanne näkyi sijoitusmarkkinoilla ja suomalaisissa työeläkesijoituksissa vuoden 2022 aikana. Tämä käy ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista, jotka kokoavat koko työeläkejärjestelmän varojen ja sijoitustuottojen kehityksen.

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiamarkkinoiden heilunta ja inflaation nousu loivat merkittävää epävarmuutta sijoitusmarkkinoille. Maailmantilanteesta huolimatta suomalaiset eläkevakuuttajat selvisivät vuodesta verrattain pienillä tappioilla, kuvaa Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Työeläkevarojen nimellistuotto koko vuodelta oli miinuksella 5,9 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, painui -13,8 prosenttiin. Osakesijoitusten tuotot olivat vuoden aikana keskimäärin reaalisesti -16 prosenttia, korkosijoitusten -14,7 prosenttia, kiinteistösijoitusten -5,2 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot -6,3 prosenttia.

– Työeläkesijoitukset on hajautettu sekä omaisuuslajikohtaisesti että maantieteellisesti. Hajauttaminen loiventaa tappioita, mistä oli hyötyä erityisesti viime vuonna. Maailman keskeisten osakeindeksien vuosituotot olivat nimellisesti 15–30 prosenttia pakkasella, Koivurinne kertoo.

Vuosi 2022 oli heikoin sitten finanssikriisin. Vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä osakemarkkinoilla oli kuitenkin pientä nousuvirettä, minkä seurauksena eläkevarat kasvoivat noin miljardin.

– Varojen heilahtelu on normaali osa sijoitustoimintaa, kun kokonaissalkusta yli puolet on sijoitettu osakemarkkinoille. Vuonna 2022 nähty eläkevarojen lasku on juuri tällaista vaihtelua, eikä se vaaranna työeläkkeiden rahoitusta, sanoo Koivurinne.

– Viime vuodet ovat koronasta huolimatta olleet kasvun aikaa työeläkevaroille. Kasvu on ollut pitkälti osakemarkkinoiden hyvien tuottojen ansiota, Koivurinne kuvaa.

Edellisvuosien hyvät sijoitustuotot näkyvät edelleen myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vahvana vakavaraisuutena.

Varojen ja sijoitustoiminnan merkitys työeläkkeiden rahoituksessa on väestörakenteen muutoksen takia kasvamaan päin. Kerättävät työeläkemaksut eivät ole enää vuosiin riittäneet kattamaan vuosittaista eläkemenoa. Nykyisin noin viidesosa yksityisalojen eläkkeistä rahoitetaan varoista ja niiden tuotoista. Osuus kasvaa tulevina vuosikymmeninä.

– Yhteiskunnalliseen keskusteluun on noussut kysymys siitä, voisiko työeläkkeiden rahoitusta parantaa lisäämällä eläkevarojen sijoitusriskiä eli sijoittamalla entistä enemmän osakkeisiin. Tämä vaatisi muun muassa yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskevan vakavaraisuuskehikon kehittämistä, Koivurinne sanoo.

– Osana eläkejärjestelmän kehittämistä on tärkeää pohtia keinoja saada työeläkesijoituksista enemmän irti. Samalla on syytä tunnistaa, että mitä enemmän otetaan riskiä, sitä enemmän varojen määrä vaihtelee lyhyellä aikavälillä, muistuttaa Koivurinne.

– Työeläkkeiden rahoituksen parantamisessa sijoitustuottojen avulla on kyse hyvin pitkäjänteisestä työstä, ja työn hedelmiä korjataan vasta vuosikymmenten kuluttua, Koivurinne korostaa.

Koivurinne analysoi rahoitusmarkkinoiden tapahtumia viime vuodelta ja kertoo työeläkesijoitusten kehityksestä myös pitemmällä aikavälillä blogikirjoituksessa.

Telan seuraava sijoitusanalyysi vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen tilanteesta julkaistaan toukokuun lopussa.

Eläkevarojen määrää koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja sekä aineellisia hyödykkeitä. Telan tilastoimat eläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Linnankadulla murtauduttiin kultasepänliikkeeseen, Ruskolla omakotitaloon

Poliisia työllistivät juhannuksen aikana Lounais-Suomessa rattijuopot, pahoinpitelyt, kotihälytykset sekä omaisuusrikokset.

Aveso Oy myytiin Saksaan

Saksalainen Flexicode Group GmbH on ostanut sata prosenttia Turusta ponnistaneen Aveso Oy:n osakkeista. Avesolla on toimistot Turussa, Tampereella ja Espoossa. Aveso on ohjelmistotalo IFS:n kumppani, joka toimii erityisesti valmistavan teollisuuden ja energiasektorin toiminnanohjauksen (ERP) kehittämisessä. Yhdistymisen myötä liikevaihto on yli 25 miljoonaa euroa ja työntekijötä on noin 150.

Aurafleet sai tunnustusta

Turkulainen AI-natiivia kokonaishallintajärjestelmää rakentava startup Aurafleet on saanut poikkeuksellisen tunnustuksen Superfinns 2026 -kasvuyritysohjelmassa, joka on yksi Suomen merkittävimmistä.

Kysely: Yli 80 prosenttia suomalaisista valmis luopumaan juhannuskokoista

LähiTapiolan tuoreen kyselyn mukaan useampi kuin neljä viidestä (83 %) suomalaisesta olisi valmis luopumaan juhannuskokkoperinteestä, jos kuivuusjaksot yleistyvät ja maastopalovaroitus on yhä useammin voimassa. Ikääntyneistä vastaajista yli 90 prosenttia voisi luopua juhannuskokon polttamisesta. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Poliisilla erittäin kiireinen juhannusaatto Lounais-Suomessa

Lounais-Suomen poliisia ovat työllistäneet erityyppiset tehtävät ympäri poliisilaitoksen aluetta. Kuolonuhreiltakaan ei ole vältytty. Torstaina poliisin tietoon tullut Someron henkirikos on työllistänyt poliisia tutkinnallisesti. Lounais-Suomen poliisi etsi torstai-illasta perjantai-iltapäivään saakka Ruskolla kadonnutta vanhusta. Mukana etsinnöissä oli myös vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkilöstöä sekä rajavartiolaitos. Mies löytyi olosuhteisiin nähden hyväkuntoisena vieraan mökin pihasta kilometrien päässä kotoaan.

Harri Tuomen pönttöjä ei tikka puhkaise

Tämän vuoden uhanalainen lintulaji on tervapääsky. Harri Tuomen pönttövalikoimista löytyy tervepääskyjen suosimia ryhmäpönttöjä.

Harri Tuomen Toinenluonto.fi Kaarinan Kuusistossa on mallistoltaan ehkä Suomen monipuolisin linnunpönttöyritys. Harrastuksesta vuonna 2015 alkaneesta toiminnasta on kasvanut luonnonsuojelullinen liikeyritys.

Farssi kuuluu Teatteri Akselin kesässä

Teatteri Akselin kesäteatteriesitykset nähdään tänäkin vuonna Puolalanpuiston kupeessa, Puolalanpuisto 7:n pihapiirissä heinäkuussa. Tämän vuoden näytelmänä nähdään Raffy Shartin käsikirjoittama farssi Vaimoni Maurice . Näytelmän on suomentanut Aino Piirola ja Teatteri Akselin kesään sen ohjaa Kauno Takarautio . Näytelmän ensi-ilta on 3. heinäkuuta ja sitä esitetään 1. elokuuta saakka.

Skuutit ja pyöräilijät lisäävät tapaturmapäivystyksen potilasmäärää

Sähköpotkulautakausi on käynnistynyt, ja vaikka tältä kesältä tarkkaa tilastotietoa ei vielä ole, ilmiö näkyy Tyks Akuutin päivystyksen arjessa päivittäin.

Saunan pesän sytyttäjä on vastuussa, jos jotakin sattuu

Juhannukseen liittyy turvallisuusriskejä, joita kannattaa pohtia jo ennen juhannusaattoa. Saunassa ja takassa yhdessä pesällisessä sallitun polttopuun määrä voi olla yllättävän pieni. Harva hoksaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) asiantuntijan mukaan, missä oikea määrä kerrotaan. Liika lämmittäminen voi johtaa tulipaloon. Nuotion, kokon ja grillauksen osalta on hyvä selvittää etukäteen, onko tulen sytytys sallittua.

Grilli kuuluu kesään säällä kuin säällä

Päivi Tervahartiala ja Ritva Grönroos kertovat grillaamisen kuuluvan kiinteästi kesään.

Grillaaminen on osa suomalaisuutta ja kuuluu kiistatta kesään. Vuodesta toiseen suomalaisten grillaaminen pysyy suunnilleen samalla tasolla. Erilaisten grillaamista käsittelevien tutkimusten mukaan reilu 70 prosenttia suomalaisista grillaa joka kesä, monet useamman kerran viikossa.

Älä vaihda rikkoutunutta rengasta itse juhannusliikenteessä

Rengasrikko on yksi yleisimmistä matkan keskeytymisen syistä myös juhannusliikenteessä. Vaikka renkaan osaisikin vaihtaa itse ja vararengas autosta löytyisi, niin työ on syytä jättää ammattilaiselle. Tien pientareella kyykkiminen ilman asianmukaista suojaa on hengenvaarallista.

Juhannus tuo vesillekin ruuhkaa

Moni suuntaa nauttimaan Suomen suvesta ja keskikesän juhlasta vesille. Jotta veneily sujuisi turvallisesti, vastuu toiminnasta on veneessä yhdellä henkilöllä eli päälliköllä. Ennen vesille lähtöä on hyvä kerrata päällikön tärkeimmät vastuut sekä varmistaa, että ”Varoitukset veneilijöille” -tiedotteet on huomioitu ja väistämissäännöt ovat hallussa.

Hovirinnan rannassa juhannusohjelmaa koko perheelle

Saunaravintola Kaarna ja kaarinalainen Laulusaari toteuttavat yhteistyössä kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa juhannusviikonloppuna Saunaravintola Kaarnassa, Hovirinnan rannassa, Kaarinassa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lounais-Suomen poliisi valvoo juhannusliikennettä maalla ja merellä

Juhannuksen menoliikenteen odotetaan olevan Lounais-Suomessa vilkkaimmillaan torstaina iltapäivällä, ja tiet voivat ajoittaisesti ruuhkautua myös juhannusaattona aamupäivällä. Lounais-Suomen poliisi valvoo liikennettä vesillä sekä maanteillä ja kehottaa varaamaan matkantekoon riittävästi aikaa ja malttia.

Naantalin kaupungin suuret tietyöurakat valmistuivat keskustassa ja Ruonan yhdystiellä

Urakoitsija luovutti Kaivokadun kunnallistekniikan rakentamisurakan kaupungille keskiviikkona. Ruonan yhdystien ja Rautakadun kiertoliittymäurakka luovutettiin tilaajalle jo aiemmin kesäkuussa. Suuret tietyöt ovat nyt viimeistelyjä vaille valmiit.

Veitsi heilui Haritussa –  45-vuotias mies vangittu tapon yrityksestä epäiltynä

Lounais-Suomen poliisi sai myöhään tiistai-iltana hätäkeskukselta hälytystehtävän Turun Haritussa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon, josta kuului ilmoituksen mukaan kovaa meteliä.

Kauppahallin kortteliin ehdotetaan 10-kerroksista uudisrakennusta

Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan kaupunkiympäristölautakunnan 2. kesäkuuta tekemään päätökseen, joka koski Kauppahallin korttelin asemakaavaluonnoksen muutosta. Esitys tuotiin kaupunginhallituksen käsittelyyn 18. kesäkuuta.

Näköislehti

Urheilu

Pelaajamäärän kasvu toi golf-kentille lieveilmiöitä

Golf on kasvattanut viime vuosina harrastajamääriään. Lajin pariin on tultu muun muassa suomalaisten pelaajien kansainvälisen menestyksen vetäminä.

Golf on houkutellut viime vuosina runsaasti uusia harrastajia. Uusien harrastajien tuleminen lajin pariin ei ole kuitenkaan sujunut täysin kivuttomasti. Helsingin Sanomat käsitteli toukokuussa ilmestyneessä jutussaan perinteisen golf-etiketin huomiotta jättämistä pääkaupunkiseudulla.

Otteluanalyysi: KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta

TPS kärsi ensimmäisen kotitappionsa liigassa tällä kaudella, kun KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta. Vaikka kotijoukkue ei ihmeitä esittänytkään, jossiteltavaa jätti KuPSin ensimmäinen maali, joka ei ainakaan montaa milliä maaliviivan yli käynyt.

Kiekko-TPS:lle 1,4 miljoonan euron tappiot viime kaudesta

HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous vahvisti 16. kesäkuuta tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen. HC TPS Turku Oy konsernin tilikauden 2025–2026 tulos tappiollinen. Konsernin tilikauden tappio oli 1 438 785 euroa ja liikevaihto 11 151 052 euroa.

Sisu Salminen nimetty nyrkkeilyn U19-joukkueeseen

Sisu Salminen.

Turun Urheiluliiton kasvatti, nyrkkeilijä Sisu Salminen on nimetty U19 EM-joukkueeseen. Kilpailut pidetään 11.–22. elokuuta Loznicassa Serbiassa. Heinäkuun alussa Salminen suuntaa harjoittelemaan Irlantiin sekä kilpailemaan Dubliniin Monkstown Box Cupiin.

Åboraakkeli: Salibandy rugbyn tiellä?

Viime viikonloppuna pelattiin Espanjassa kolmella kolmea vastaan salibandyn MM-kisat. Suomikin oli mukana sekä miehissä että naisissa. Miesten joukkueessa oli useammankin seuran pelaajia, mutta naisille kyseessä oli Eräviikinkien luokkaretki.

Suomalaisnaiset pääsivät yleisurheiluun kunnolla vasta 1970-luvulla

Viime vuosina Suomen yleisurheilun isoimmat kansainväliset menestysodotukset ovat kohdistuneet Wilma Heltelään ja muihin naishuippuihin.

– Suomi oli aikansa yleisurheilun suurvalta, joka on edelleen hyvin korkealla esimerkiksi kesäolympialaisten yleisurheilun kaikkien aikojen mitalitaulukossa, mutta se maine luotiin miesten urheilulla, toteaa kulttuurihistorioitsija Seppo Heikkinen .