Suomen yleisin pysäköintivirhe oli viime vuonna pysäköintikiekon käyttämättä jättäminen. Siihen syyllistyi lähes joka neljäs (24,3 %) valvontamaksun saaneista autoilijoista. Vain ani harva käyttää kiekkoa virheellisesti silloin, kun muistaa laittaa sen esille, paljastavat Suomen suurimman pysäköintialan työllistäjän ParkkiPaten tuoreet tilastot vuodelta 2022.

Puuttuvan parkkikiekon jälkeen toiseksi yleisin valvontamaksun syy viime vuonna oli pysäköinti ilman alueen pysäköintitunnusta (17,4 %). Pronssisijalla ParkkiPaten tilastoissa oli pysäköintimaksun suorittamatta jättäminen. Sen sijaan kiekon asettaminen etuaikaan oli harvinainen virhe, joka aiheutti vain neljä prosenttia valvontamaksuista.

ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta myöntää, että pysäköintikiekon unohtuminen on inhimillistä.

– Pysäköinninsäännöt ja rajoitukset vaihtelevat alueen mukaan. Monilla alueilla pysäköintiaikaa on rajoitettu vain tietyllä aikavälillä. On yleistä, että pysäköintiohjeista huolimatta parkkikiekko jää epähuomiossa hansikaslokeroon. Alueen ehtojen tarkistamisesta olisi hyvä tehdä rutiini. Se on pieni asia, jolla olisi iso merkitys.

Kiekon käyttämättä jättäminen on ollut tilastojen kärjessä pitkään. Metsäranta muistuttaa, että unohdettu kiekko voi aiheuttaa pysäköinnin pullonkaulan. Ilmiö on yleinen etenkin liikekiinteistöjen pihoilla ja kadunvarsipaikoilla.

– Jos kiekko unohtuu kerrasta toiseen, siihen voisi rutiininomaisesti aina laittaa ajan ja asettaa kiekon esille, vaikkei sitä erikseen vaadittaisi. Pysäköintialueiden ehdot kannattaa muutenkin ottaa huomioon ja epävarmoissa tilanteissa tarkistaa kahdesti, mitä kylteissä lukikaan. Myös esimerkiksi digitaalinen parkkikiekko tai pahvinen tuulilasiin liimattava kiekko ovat toimivia ratkaisuja.

ParkkiPaten tilastojen mukaan neljänneksi yleisin pysäköintivirhe viime vuonna oli sallitun pysäköintiajan ylittyminen, joka koski yli kymmenesosaa (13,4 %) valvontamaksun saaneista autoilijoista.

Viidenneksi yleisin pysäköintivirhe oli muualle kuin merkitylle paikalle parkkeeraaminen, johon syyllistyi alle kymmenesosa (7,8 %) virheellisesti pysäköineistä autoilijoista. Suoraan pelastustielle pysäköi onneksi vain reilu prosentti (1,2 %) valvontamaksun saaneista.

– Kaikki autoilijat eivät tule ajatelleeksi, että luvattomalle paikalle pysäköiminen voi olla turvallisuusriski, jos ambulanssi tai paloauto ei sen takia pääse perille avuntarvitsijan luokse. Vähintäänkin merkittyjen alueiden ulkopuolelle pysäköity auto voi olla muiden autoilijoiden mielestä kiusantekoa, jos se estää muiden autojen liikkumista alueella.

Viime vuonna pysäköinti invapaikalla ilman siihen oikeuttavaa lupaa (0,7 %) ja pysäköintitunnuksen väärinkäyttö (1,1 %) olivat harvinaisimpien pysäköintivirheiden joukossa.

Metsäranta arvioi, että pysäköintivirheiden taustalla on monia eri syitä.

– Syitä voivat olla arjen hektisyys, tiedonpuute tai suoranainen kansalaistottelemattomuus: välinpitämättömyys yhteisiä sääntöjä kohtaan. Jälkimmäinen on onneksi harvinaista. Yleisempää on, että kiireessä parkkeerataan miten sattuu, ja sitten toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Metsäranta muistuttaa, että maksamattomat pysäköintimaksut ovat pois pysäköintialueiden huoltamiseen tarvittavasta rahoituksesta.

– Pysäköinnin tulot ovat olennainen osa yksityisten parkkipaikkojen ylläpitoon tarvittavista varoista. Pysäköintisääntöjen avulla varmistetaan, että kenenkään auto ei vie parkkipaikkaa muilta veloituksetta. Parkkipaikasta maksaa aina joku: joko liikekiinteistössä toimiva yritys tai taloyhtiön asukas.

Top 5 valvontamaksujen syyt vuonna 2022:

1. Pysäköintikiekon käyttämättä jättäminen (24,3 %)

2. Pysäköinti ilman alueen pysäköintitunnusta (17,4 %)

3. Pysäköintimaksun suorittamatta jättäminen(15,3 %)

4. Sallitun pysäköintiajan ylittyminen (13,4 %)

5. Muualle kuin merkitylle paikalle parkkeeraaminen (7,8 %)

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)