Eläkeläisten käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2020 keskimäärin 27 000 euroa vuodessa. Eläkeläisten tulotaso suhteessa työllisten tuloihin on 77 prosenttia, ja suhde on pysynyt melko ennallaan viime vuosikymmeninä. Keskimääräistä pienemmät tulot ovat yksin asuvilla, etenkin alle 55-vuotiailla. Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa tutkimuksessa on tarkasteltu eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2020 muun muassa eläkkeiden, tulojen, varallisuuden ja toimeentulokokemusten kautta.

Eläkeläisistä taloudellisesti parhaassa asemassa ovat 55–74-vuotiaat vähintään kahden hengen taloudessa asuvat. Keskimääräistä selvästi pienemmät tulot ovat alle 55-vuotiailla yksin asuvilla.

– Eri tavoilla tarkasteltuna eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on suhteellisen hyvä. Eläkeläisten joukossa, kuten muissakin väestöryhmissä, on niin paremmin kuin heikommin toimeentulevia. Myös muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, sanoo osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta.

Vuonna 2020 eläkeläisten pienituloisuusaste oli 13 prosenttia eli lähes sama kuin koko väestössä keskimäärin. EU:n määritelmän mukaan pienituloisia ovat henkilöt, joiden rahatulo jää alle 60 prosenttiin koko väestön mediaanitulosta.

Eläkkeelle siirtyneen henkilön tulotaso heijastaa pitkälti eläkettä edeltävää taloudellista asemaa. Eläkkeelle siirryttäessä tuloerot kuitenkin hieman tasoittuvat. Esimerkiksi työssä olleiden tulot laskevat jonkin verran, kun taas ei-työssä olleiden tulot hieman nousevat. Eläkeaikana tulotaso säilyy melko vakaana.

– Keskeiset eläkepolitiikan tavoitteet ovat eläkettä edeltävän kulutustason kohtuullinen säilyttäminen ja köyhyyden estäminen. Tavoitteissa pääosin onnistutaan, kun tarkastellaan eläkeläisten asemaa sekä euromääräisesti että verrattuna muihin väestöryhmiin, toteaa ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Eläkeläisten tärkein tulonlähde on omaan työuraan perustuva työeläke. Vuonna 2020 työeläkkeen osuus eläkeläisten bruttotuloista oli keskimäärin noin 60 prosenttia, kansaneläkkeen viisi prosenttia.

– Eläkeläisten tulot ovat kokonaisuus, johon vaikuttavat työ- ja omaisuustulot ja jossa etenkin perheen merkitys on tärkeä. Pienituloisilla korostuu oma kansaneläke ja muu vähimmäisturva, keskituloisilla taas oma työeläke. Hyvätuloisilla puolestaan painottuvat oma työeläke, omaisuustulot ja työtulot, kuvaa Rantala.

Toimeentuloon vaikuttavat myös monet muutkin tekijät, kuten varallisuus, terveys, sosiaaliset suhteet, asuminen ja mahdollisuus sopeuttaa menoja tulojen mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)