Ubisoftin Far Cry -pelisarja on usein kunnostautunut varsinaisten pelisarjojen ohella tarjoamalla Far Cry -faneille lisäosia, jotka ovat mahdollistaneet pelaajille uudenlaiset Far Cry -maailmat ja sellaiset lokaatiot, joihin pelisarjan puitteissa ei muuten olisi ollut mahdollista päästä. Niinpä Far Cryn lainalaisuuksin on pelattu muun muassa Marsin pinnalla ja Vietnamin viidakoissa.

Myös syksyllä 2021 ilmestyneen Far Cry 6:n jälkeen lisäosia on nähty useampi. Far Cry 6:n loppuvuodesta ilmestynyt Lost Between Worlds -lisuri (Xbox X/S, Xbox One, PS5, PS4, PC) on järjestyksessään neljäs. Lost Between Worlds päähenkilönä nähdään pääpelistä tuttu Dani Rojas. Maailmanakin on pääpelistä tuttu Yaran valtio, joskin trooppiseen tyrannivaltioon on haettu uutta näkökulmaa scifillä otteella.

Tosin olisi se ja sama, onko pelaajan hahmo Rojas vai joku entuudestaan tuntematon hahmo. Siinä määrin outo, ja ennen kaikkea tarpeeton, on yritys linkittää Lost Between Worlds yhteen pääpelin kanssa.

Siinä missä numeroidut pääpelit ovat pääsääntöisesti olleet loogisia ja, ainakin pelin sisäisessä maailmassa, uskottavia, Lost Between Worlds on peli, jonka loogisuuteen ei kannata hirveästi uhrata ajatuksia. Go with the flow lienee se ajatustapa, jolla pelistä saa eniten irti.

Lost Between Worlds nojaa selvästi perinteistä Far Cry -peliä enemmän ampumiseen. Far Cry 6:n avoin maailma on korvattu lineaarisemmalla lähestymistavalla, joka tuo ajoittain mieleen jopa perinteiset tasohyppelypelit. ”Kentän” tavoitteena on saada haltuun salaperäisiä kristalleja. Kun kristallin saa, saa parempia aseita ja eteneminen helpottuu.

Suoraviivainen ensimmäisen persoonan ammuskelupeli on ilmeisesti se, mitä Lost Between Worldsilla on lähdetty tavoittelemaan, mutta Far Cryn vetovoima ei ole koskaan perustunut erinomaiseen ampumismekaniikkaan, vaikka onkin toki ollut riittävän hyvää, kun peli kokonaisuudessaan on ollut hyvä, kuten esimerkiksi Far Cry 3:n ja Far Cry 6:n kohdalla. Ei ampuminen tälläkään kertaa huonoa ole, eikä huonompaan kuin yleensä Far Cry -peleissä. Lost Between Worldsin pitäisi olla kokonaisuutena parempi ja kiinnostavampi, jotta ampumamekaniikan suhteen ei muodostuisi ongelmia.

Pelimekaniikaltaan Lost Between Worlds on taattua Far Cryta. Yksi ihmetyksen aihe kuitenkin löytyy. Pelissä olevia sinisiä vihollisia pystyy vahingoittamaan vain sinisellä aseella ja punaisia vihollisia vastaavaista punaisella aseella. Siniset ja punaiset siluettityyppiset viholliset sopivat scifistä ammentavaan peliin, mutta värikoodatut aseet eivät oikeastaan tuo peliin mitään lisäarvoa. Pienellä hiomisella värikoodeilla olisi voinut peliin tuoda taktisia elementtejä, mutta tässä tapauksessa näin ei ole. Aseen pystyy kuitenkin vaihtamaan vaivatta. Tosin ärsytysmittari saattaa joskus värähtää tarpeettomasti, kun kädessä on sininen pyssy ja kulman takaa kimppuun ryntää punainen vihulainen.

Lost Between Worlds on kaunis peli. Jopa PS4:llä Yaran uudet kasvot ovat komeaa katsottavaa. Varsinkin pelin öisissä jaksoissa silmä lepää.

Kokonaisuutena Lost Between Worlds ei kuitenkaan yllä ikimuistoisten Far Cry -hetkien joukkoon. Kyseessä on kovalle Far Cry -entusiastille viihdyttävä välipala, mutta ehkä tämän myötä voi laittaa Far Cry 6:n päälle sinetin ja siirtyä odottelemaan pelisarjan mahdollisesti joskus päivänvalon näkevää seitsemättä osaa.

Ilkka Lappi