Suomessa tilastoitiin viime vuonna yli 10 000 kävellessä sattunutta työmatkatapaturmaa eli melkein 30 joka päivä. Useimmat tapaturmat sattuvat loppusyksystä ja talvella, kun tiet ovat liukkaita ja päivät lyhyempiä: tapaturmien määrät lähtevätkin kasvuun loka-marraskuussa ja eniten työmatkatapaturmia sattuu helmikuussa. Suurin osa tapaturmista on lieviä, mutta neljännes tapaturmista johtaa yli viikon sairaslomaan.

Marraskuu on ollut poikkeuksellisen lämmin, mutta nyt sää näyttää kylmenevän ja yöpakkaset ovat yleistymässä. Se tietää myös liukkaampia teitä varsinkin aamuvarhaisella, kun monet ovat matkalla töihin.

Vaikka etätyöt ovat lisääntyneet ja osaltaan vähentäneet työmatkatapaturmien määrä, sattuu niitä edelleen paljon. Viime vuonna sattui yhteensä yli 18 000 työmatkatapaturmaa – lähes 50 joka päivä. Suurin osa, yli 10 000, sattui kävellessä. Kävelijöihin lasketaan myös ne henkilöt, jotka ovat loukkaantuneet esimerkiksi parkkipaikalla tai juna-asemalla.

Loka-marraskuussa työmatkatapaturmat lähtevät vuosittain selvään kasvuun. Keskimäärin lokakuussa on kirjattu lähes 800 työmatkatapaturmaa ja marraskuussa lähes 1 200 työmatkatapaturmaa kävellen, kun katsotaan vuosien 2016–20 keskiarvoa.

Koronan myötä annettu yleinen etätyöskentelysuositus vähensi matkoja kodin ja työpaikan välillä ja siten myös työmatkatapaturmien määrää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020. Vuonna 2021 työmatkatapaturmien määrä kasvoi, mutta ei koronaa edeltävälle tasolle.

– Vuonna 2020 työmatkatapaturmien määrään vaikutti silloin myös alkuvuoden leuto talvi, sillä jo tammi-helmikuussa 2020 sattui selvästi tavallista vähemmän työmatkatapaturmia, sanoo Fennian riskipäällikkö Pia Välimaa.

Kuluvan vuoden alussa, 2022, työmatkatapaturmia sattui puolestaan erityisen paljon: Fennian alustavien tilastojen mukaan jalan tehtävien työmatkatapaturmien määrä lisääntyi selvästi tammi-maaliskuussa – myös koronaa edeltävään aikaan verrattuna.

– Työmatkatapaturmia sattui kävellen ennen kaikkea viime maaliskuussa, mikä kertoo viime talven hankalista olosuhteista. Usein tapaturmien määrää lisää sellainen sää, jossa lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, ja tiet jäätyvät ja sulavat vuorotellen, Välimaa kertoo.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot perustuvat vakuutusyhtiöiden tietoihin, eli niissä näkyvät ne tapaturmat, joista on maksettu korvauksia työtapaturmavakuutuksesta. Vamman takia on siis vähintään käyty lääkärissä. Vapaa-ajallaan loukkaantuneet eivät näy näissä tilastoissa.

Kävellessä sattuvat työmatkatapaturmat lähtevät selvään nousuun loka-marraskuussa. Kun aamulla on kylmää, märkää, pimeää ja paikoin myös pakkasta, tien pinta jäätyy, eikä sitä hämärässä välttämättä huomaa.

Eniten työmatkatapaturmia sattuu yleensä helmikuussa, jopa kolminkertaisesti lokakuuhun verrattuna. Poikkeuksen teki vuosi 2020, jolloin leuto talvi helmikuussa vähensi työmatkatapaturmia yli 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Välimaa muistuttaa myös heijastimen tärkeydestä, jotta kävelijät, pyöräilijät ja muut kulkijat erottuvat pimeässä.

– Heijastimen käyttöä vaaditaan jo laissakin, mutta Liikenneturvan seurannan mukaan vain noin puolet meistä käyttää sitä. Autoilijoiden on syyssäillä hyvin vaikea huomata hämärässä ilman heijastinta kulkevia, ja seuraukset voivat olla hyvin vakavat.

Kaupungit korostuvat selvästi tilastoissa. Sen lisäksi, että työpaikkoja on kaupungeissa tietysti enemmän, myös tapa mennä töihin sisältää useammin kävelyä ja julkisia kulkuvälineitä. Väljemmin rakennetuilla paikkakunnilla taas moni työmatka tehdään autolla omasta pihasta työpaikan pihaan, jolloin kävelyä jää vähemmän.

– Maakuntavertailussa kävellen tehtävien työmatkatapaturmien määrä on lähes suoraan verrannollinen väestön määrään. Uudellamaalla tapaturmia sattuu hieman enemmän tapaturmia suhteessa väestöön ja Pohjois-Pohjanmaalla vähemmän, Välimaa sanoo.

Valtaosa työmatkatapaturmista on liukastumisia ja kompastumisia. Puolet tapaturmista johtaa sijoiltaanmenoihin, nyrjähdyksiin ja venähdyksiin.

– Kävelijöiden vammat vaihtelevat hyvin paljon. Osa selviää ruhjeilla ja päivän sairaslomalla, kun taas toinen voi lyödä päänsä ja loukkaantua pahastikin. Tietenkin näiden lisäksi tulevat vielä ne, jotka ovat satuttaneet itsensä, mutta selvinneet ilman korvattavaa hoitoa, Välimaa muistuttaa.

Vuonna 2020 kaksi kolmasosaa työmatkalla loukkaantuneista kävelijöistä selvisi parin päivän sairaslomalla. Noin yhdeksän prosenttia – lähes 700 työntekijää – kuitenkin joutui yli kuukauden sairaslomalle.

Työmatkatapaturmasta kärsii pahiten tietenkin työntekijä itse, mutta myös työnantajalle se tietää haasteita – poissaolo tarkoittaa usein lisäkiirettä työpaikalla, vaikka tuuraaja löytyisikin. Kiire taas lisää huolimattomuutta ja kierre on valmis – liikkuminen työpäivän aikana kun on myös yksi yleisiä tapaturmien aiheuttajia.

– Keliolosuhteet vaikuttavat hyvin paljon työmatkaturvallisuuteen, mutta tärkeintä on kulkijan oma huolellisuus ja varovaisuus liukkaalla tiellä. Turhan usein kiirehditään ja usein kengätkin on mietitty työpaikkaa eikä työmatkaa varten. Monen katse on kävellessä puhelimen ruudulla, Välimaa huomauttaa.

Välimaa muistuttaa, että työmatkaturvallisuus muodostuu lopulta varsin yksinkertaisista asioista.

– Varataan riittävästi aikaa kulkemiseen ja pyritään valitsemaan hiekoitettuja reittejä, käytetään heijastinta ja vältetään puhelimen selailua kävellessä, Välimaa vinkkaa.

Pukeudu sään mukaisesti. Työpaikalla käytettävät kengät eivät välttämättä sovellu liukkaille teille.

Varaa riittävästi aikaa siirtymiseen. Jos tulee kiire juosta bussipysäkille, kasvaa liukastumisen riski.

Käytä heijastimia tai heijastinliivejä, niin muut kulkijat huomaavat sinut.

Tarkkaile ympäristöäsi. Jos katse on puhelimen ruudulla, voi liukkaat kohdat ja esteet jäädä huomaamatta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)