Suojeltu metsäpinta-ala lisääntynyt

Suojeluluokat: 1A Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelualueeksi varatut alueet 1B Muut lakisääteiset suojelualueet 1C Määräaikaisesti rauhoitetut suojelualueet yksityismaalla 2A Talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet, ei metsätalouskäyttöä 2B Talousmetsien monimuotoisuuskohteet, rajoitettu metsätalouskäyttö.
Suojeluluokat: 1A Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelualueeksi varatut alueet 1B Muut lakisääteiset suojelualueet 1C Määräaikaisesti rauhoitetut suojelualueet yksityismaalla 2A Talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet, ei metsätalouskäyttöä 2B Talousmetsien monimuotoisuuskohteet, rajoitettu metsätalouskäyttö. Kuva: Eeva Vaahtera, Luke

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen metsien suojelutilaston mukaan Suomen suojeltujen metsien pinta-ala oli kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana sekä lakisääteisillä suojelualueilla että talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteissa yhteensä 57 000 hehtaaria. Suojeltujen metsien osuus Suomen metsäalasta oli vuoden alussa edelleen 13 prosenttia.

– Metsien suojelutilasto tarkastelee lakisääteisten suojelualueiden ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteiden pinta-alojen kehitystä. Suomen metsistä oli 1.1.2022 suojeltu 2,94 miljoonaa hehtaaria. Tästä oli metsämaata eli hyvin kasvavaa metsää 1,70 miljoonaa ja heikommin puuta tuottavaa metsää eli kitumaata 1,24 miljoonaa hehtaaria. Suomen metsäalasta oli suojeltu yhteensä 13 prosenttia, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta.

Pääosa Suomen suojelluista metsistä on täysin metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolella. Nämä metsät sijaitsevat luonnonsuojelulain nojalla perustetuilla luonnonsuojelualueilla, suojeluohjelmissa luonnonsuojelualueiksi varatuilla alueilla ja erämaa-alueilla. Täysin metsätalouden ulkopuolella olevaa lakisääteisesti suojeltua metsää oli vuoden alussa 2,27 miljoonaa hehtaaria eli kymmenen prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Tästä metsämaan osuus oli 54 prosenttia ja kitumaan 46 prosenttia.

Pohjois-Suomen eli Lapin, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun alueella sijaitsi noin kolme neljännestä eli 2,29 miljoonaa hehtaaria suojelluista metsistä. Tämä tarkoittaa sitä, että viidesosa Pohjois-Suomen metsistä on suojeltu. Suojeltua metsämaata ja kitumaata oli kumpaakin Pohjois-Suomessa suunnilleen yhtä paljon. Niistä jäi täysin metsätalouden ulkopuolelle 1,89 miljoonaa hehtaaria.

Etelä-Suomessa metsistä oli suojeltu kuusi prosenttia eli 0,65 miljoonaa hehtaaria. Tästä 0,38 miljoonaa hehtaaria oli kokonaan metsätalouden ulkopuolella. Etelässä metsämaan osuus suojellusta metsäalasta oli 84 prosenttia eli merkittävästi suurempi kuin pohjoisessa.

– Kaikista suojelluista metsistä yli neljä viidesosaa sijaitsee valtion mailla. Valtion omistaa metsiä lähinnä Pohjois-Suomessa. Yksityismetsien suojelukohteiden merkitys kasvaa etelää kohti siirryttäessä, jonne yksityismetsien omistuskin painottuu, Niinistö toteaa.

Edellisen kerran metsien suojelutilasto laadittiin tilanteesta 1.1.2019. Siihen verrattuna metsien lakisääteisten suojelualueiden pinta-ala kasvoi 41 000 hehtaaria ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteiden pinta-ala 16 000 hehtaaria.

Suojeltu metsäala nousi Pohjois-Suomessa 25 000 hehtaaria ja Etelä-Suomessa 32 000 hehtaaria. Pohjois-Suomessa suojellun metsäalan osuus pysyi ennallaan 20 prosentissa, mutta Etelä-Suomessa osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä kuuteen prosenttiin.

Luke tilastoi metsien suojelua kolmen vuoden välein, ja julkaistava tilasto kuvaa suojelutilannetta kohdevuoden alussa. Metsällä tarkoitetaan tilastossa Suomessa kansallisesti käytetyn metsän määritelmän mukaisesti metsä- ja kitumaan yhteispinta-alaa. Metsä- ja kitumaan välisenä erona on puuston kasvunopeus, joka jää kitumaalla metsämaata pienemmäksi. Nämä yhdessä muodostavat puustoisen alan eli metsän.

Suomen määritelmän mukainen metsäala on hyvin lähellä kansainvälisissä tilastoissa käytettyä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmän mukaista maamme metsäalaa. Metsämaan ja kitumaan yhteisala on Suomessa noin 1,7 prosenttia suurempi kuin FAO:n määritelmän mukainen metsäala. Kansainvälisissä suojelutilastoissa sovelletaan FAO:n määritelmää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suomen historian jännät naiset Sopukan syksyn esitysten yleisömagneetti

Suomen historian jännät naiset myi jo etukäteen loppuun kaikki kymmenen näytöstään Sopukassa.

Kaupunginteatterin vapaan kentän yhteistyöareenana toimivan Sopukka-näyttämön ohjelmistoon kuuluu tänä syksynä useita esityksiä: Suomen historian jännät naiset , Pete Poskiparran Miraakkeli ja Jore Marjarannan tähdittämä uutuusdraama Mä aion elää . Näiden lisäksi 31. joulukuuta saa ensi-iltansa musiikkiteatteriesitys Kirka – This Time It´s Personal .

Ilveskanta vahvassa kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Myllyn uusi karvainen brändilähettiläs aloitti työnsä

Oranssi, karvainen Myllykkä on Kauppakeskus Myllyn uusi brändilähettiläs.

Kauppakeskus Mylly on palkannut uuden brändilähettilään, Myllykän, jonka vastuulla on kauppakeskuksen kävijöiden ja vuokralaisten yllättäminen ihmeellisillä tempauksilla.

Varautumispolku kutsuu koko perheen oppimaan arjen turvallisuustaitoja

Naantalin Kuparivuorella järjestetään lauantaina 13. syyskuuta kello 10–15 koko perheen tapahtuma, jossa harjoitellaan ja testataan arjen tärkeitä turvallisuustaitoja. Tapahtuman nimi on Varautumispolku, ja se tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille.

Käyrätorven ja urkujen duetto päättää Liedon kesämusiikki -sarjan

Petri Komulainen ja Jan Lehtola.

Liedon kesämusiikki -sarja saa päätöksensä syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun käyrätorvisti Petri Komulainen ja urkuri Jan Lehtola esittävät yhdessä värikkään duetto-ohjelman, jossa yhdistyvät konsertti- ja kirkkomusiikki.

Suomalaiset Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa

Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron aarrekammio. Kuluttajien laatikoihin hylkäämissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita raaka-aineita, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa 9 tonnia eurooppalaisten kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Leveän hampaisa hymy

Ottilia Roosin näyttelyssä on virnuilevia ruukkuja.

Galleria Jäniksen valtaa hilpeä ja eriskummallinen tunnelma, kun hymyilevät kukkaruukut ilmestyvät ikkunagalleriaan. Virnuilevat ruukut ovat samaan aikaan iloisia kun jollain tapaa häiritseviä. Tietävätkö ne jotakin?

Eurojackpotin päävoitto nousi 86 miljoonaan euroon, Suomeen 144 000 euron voitto

Eurojackpotista ei löytynyt perjantain arvonnasta kierroksella 37/2025 täysosumia. Ensi viikon tiistaina potissa on noin 86 miljoonaa euroa.

Nyt järki käteen

Havainnekuva superbussista.

Kuuma peruna pyörii kaupunkilaisten mielissä edelleen, raitiotie vai superbussi? Nyt kaupungin päättäjät ovat tulleet ainakin osittain järkiinsä ja päättäneet tilata selvityksen superbusseista. Edellinen selvitys olikin jo vanhentunut ja yli kymmenen vuoden takaa. Tämä vanhentunut selvitys osoitti muuten superbussin tulevan 40 prosenttia halvemmaksi. Tämä selvitystyö maksaa kaupungille muutaman kymmenentuhatta euroa. Se on pieni hinta siihen nähden mitä on jo laitettu raitiotien suunnitteluun.

Naapurisopu sijaa antaa

Turkuun on viime vuosina syntynyt uusia asuinalueita enemmän kuin vuosikymmeniin. Asuntojen markkinoinnissa on korostettu taloryppäiden yhteisöllisyyttä. Turun Sanomissa julkaistiin kesällä artikkeli, jossa toimittaja lähti tätä yhteisöllisyyttä etsimään, havaiten sen lähinnä loistavan poissaolollaan.

Selvitys: Lasten silmäterveys huolettaa kouluterveydenhoitajia – yli kolmannes toivoo näöntarkastuksiin hammastarkastuksista tuttua mallia

Selvityksen mukaan 37 prosenttia kouluterveydenhoitajista kannattaa mallia, jossa lasten näkö tarkastettaisiin kouluissa säännöllisesti – optikolla tai silmälääkärillä – vastaavasti kuin suunterveyden osalta. Tarve on ilmeinen: joka toinen kouluterveydenhoitaja on huolissaan lasten näkökyvystä ja silmäterveydestä.

Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti–kesäkuussa

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 652 miljoonaa korttimaksua, mikä oli 21 miljoona eli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia.

Virta: Hallituksen julkinen riitely käy kestämättömäksi, kun se leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta seuraa järkyttyneenä hallituksessa vallitsevaa kaaosta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että sisäpoliittinen riitely leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin.

Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa

Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin.

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Sun Mahis! -tapahtuma tarjoaa suoran reitin työnantajien ja kouluttajien luo

Varsinais-Suomessa työttömyys kasvaa kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten tilanne huolestuttaa. Heinäkuun lopussa Varsinais-Suomessa oli yhteensä 6 900 alle 30-vuotiasta työtöntä, joista alle 25-vuotiaita oli 3 700. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä on kasvanut vuodessa yli 16 prosenttia. Heikossa työmarkkinatilanteessa ammattiin valmistuneidenkaan nuorten työura ei pääse kunnolla alkamaan ja riski pitkittyneeseen työttömyyteen kasvaa.

Rautalankaa risteilyn täydeltä

Dangers.

Twist & Twang Rautalankaristeily 13 risteillään Viking Gracella Turun ja Tukholman välillä 6.–7. syyskuuta. Risteilijät saavat nautittavakseen kattauksen kitarointia.

Turun raitiotie mukana Turun päivässä

Turun raitiotietä esitellään Turun päivänä 21. syyskuuta kello 10–16 Yliopistonkadun kävelykadulla Hansakorttelin sisäänkäynnin läheisyydessä. Paikalla on Turun Raitiotieallianssin asiantuntijoita, jotka kertovat raitiotien reitistä, suunnittelusta ja raitiovaunuista sekä vastaavat kysymyksiin. Tarjolla on kahvia, ilmapalloja ja teemaan sopivia siirtotatuointeja.

Paimio 700 -juhlavuoden tapahtumatarjonta jatkuu syyskuussa

Paimio 700-juhlavuosi tarjoaa alkusyksystä ohjelmaa näyttelyistä ja näytelmistä konsertteihin ja opastuskierroksiin. Alkukuusta on tarjolla Paimio-Seuran järjestämä bussiretki lauantaina 6. syyskuuta merkittäville paimiolaisille näköalapaikoille. Arkkitehtuuriin liittyvä tapahtuma on luvassa parantolassa lauantaina 6. syyskuuta, jolloin uudella opastuskierroksella tutustutaan Paimion parantolan tiloihin ja suunnitteluratkaisuihin Aino Aallon näkökulmasta. Tapahtuma on jo etukäteen loppuunvarattu.

Urheilu

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.

TPS tavoittelee miljoonan euron tappiota

HC TPS Oy:n tilikauden tulos saa omistajien luvalla painui miljoona euroa pakkaselle.

HC TPS Turku Oy tavoittelee tilikaudella 2025–26 noin yhden miljoonan euron tappiota. Tavoitteeseen vaikuttavat merkittävällä tavalla niin jo tehdyt henkilövaihdokset kuin urheilun pääomistajilta saama urheiluun kohdistettu tuki.