Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut ensimmäistä kertaa kotitalouksien ruokahävikkiä ja sen hiilijalanjälkeä elinkaariarviointilaskentaa hyödyntäen. Menetelmä on mahdollistanut aiempaa merkittävästi tarkempaa tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista. Noin kolmannes ruokajärjestelmämme hävikistä tulee kotitalouksista, ja suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät lihatuotteiden hävikistä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Cleaner Production -lehdessä.

Ruokahävikin lajittelututkimus toteutettiin kolmella kaupunkialueella eri vuosina: pääkaupunkiseutu (2015, 2018), Tampereen seutu (2016) ja Turun seutu (2019). Tutkimuskohteena olivat sekajäte ja erilliskerätyn biojätteen sisältämä elintarvikejäte ja ruokahävikki. Tulokset suhteutettiin kaupunkialueiden asukas- ja talotyyppeihin sekä skaalattiin koskemaan koko Suomea.

Tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy keskimäärin noin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vastaa kaikkiaan 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä, tiivistää hiilijalanjälkilaskennasta vastannut Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

– Tutkimuskohteena olleiden alueiden ruokahävikki ja hiilijalanjäljet olivat lähellä toisiaan. Lajittelututkimuksella saadaan arvioitua kotitalouksien elintarvikejätevirtoja ja toteutamme niitä myös jatkossa eri alueilla, kertoo lajittelututkimuksia johtanut Luken erikoistutkija Kirsi Silvennoinen.

Yhteistyötä tehtiin paikallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa, mikä mahdollisti resurssitehokkaan lähestymistavan.

Elinkaariarviointi menetelmänä käsittää koko tuotteen tai palvelun elinkaaren tarkastelun, mikä tarkoitti tässä tutkimuksessa hävikiksi joutuneiden ruokien ja raaka-aineiden elinkaarista hiilijalanjäljen arviointia.

Keskeinen tulos oli lihavalmisteiden merkittävä osuus ruokahävikin ilmastovaikutuksista. Kotitalouksien ruokahävikistä lihaa ja lihatuotteita oli tyypillisesti noin kymmenen prosenttia, mutta kokonaishävikin ilmastovaikutuksesta lihan osuus oli kaupungista riippuen 35–46 prosenttia. Muut-ryhmä piti sisällään muun muassa valmis- ja kotiruoan lihan ollen toiseksi suurin ilmastovaikutusten aiheuttaja (20–30 prosenttia alueesta riippuen).

– On tärkeä pyrkiä minimoimaan kaikkea ruokahävikkiä. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää lihatuotteiden ja -ruokien poisheittoon, vaikka se tuntuisikin määrällisesti pieneltä, Katajajuuri sanoo.

– Ruokahävikki on vain osa koko ruoantuotannon ilmastovaikutuksesta. Kaikkein suurimmat valinnat tehdäänkin ruokalautasen sisältöä suunniteltaessa, jolloin merkittävin ruoan ilmastovaikutusten vähentävä toimi on kasvisvoittoisen ruokavalion suosiminen, Katajajuuri päättää.

EU:n tavoitteena on ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita seurataan ja täsmennetään EU:n jäsenmailta kerättävällä yhtenäisellä elintarvikejäte- ja ruokahävikkitiedolla, johon Luke toimitti Suomen ensimmäiset viralliset tiedot kesäkuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)